Mitä jää muistoksi vuodesta 2019, mitä on edessä nyt? Kolme tutkijaa vastaa – yksi ilmiö pinnalla erityisesti

Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen, Ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja

1. Nuorten ilmastoliike ei jää ohimeneväksi ilmiöksi

Ajatushautomo Demos Helsingin toisen perustajan, tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvosen mielestä kolme vuoden 2019 tärkeintä muutosta olivat nuorten ilmastolakkoliike, uusi keskustelu kapitalismin kriisistä sekä digitaalisen todellisuuden ja internetin pirstoutuminen geopoliittisiin leireihin.

– Nuorten Fridays for future -ilmastolakkoliike on muutamassa kuukaudessa globaaliksi ilmiöksi kasvanut 2000-luvun syntyneiden verkosto, joka vannoo tieteen nimiin ja syyttää poliitikkoja valehtelusta, Neuvonen kuvaa.

– Näistä koululaisten symbolisista lakkopäivistä voi kasvaa jotain paljon isompaa. Myös johtavat tiedemiehet sanovat, että 2020-luvun aikana pitää saada aikaan globaali käänne.

2. Kapitalismin kriisi nousee yhä puheenaiheeksi

Viime vuoden merkittäväksi muutokseksi Neuvonen nimeää myös keskustelun kapitalismin kriisistä.

– Joukko yhdysvaltalaisia yritysjohtajia ja Financial Times -lehti ilmoittivat, että kapitalismi on kriisissä ja sen on uusiuduttava. Ongelman ydin on se, että vaikka maailmassa riittää ratkaistavia ongelmia, ilmastonmuutos tärkeimpänä, eivät yritykset investoi innovaatioihin ja uusiin ratkaisuihin, Neuvonen sanoo.

Globaalia talousjärjestelmää on Neuvosen mukaan toki haastettu jatkuvasti, mutta ei pitkään aikaan näin avoimesti ja voimallisesti laidalta, joka periaatteessa uskoo markkinoiden ja yritysten ylivertaiseen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.

– On selvää, että tämän suhteen olemme todistamassa jonkun uuden syntyä, hän sanoo.

3. Internetin pirstoutuminen geopoliittisiin leireihin

Kolmanneksi muutokseksi Neuvonen nimeää digitaalisen todellisuuden ja internetin pirstoutumisen geopoliittisiin leireihin.

– Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti presidentti Sauli Niinistölle ja Suomelle lokakuussa kutsun "uuteen suureen peliin" globaalin digitaalisen markkinan hallinnassa. Vaikka kyse oli vain Kiinan ja USA:n välisen kauppapolitiikan retoriikasta, kertoo tämä siitä, miten ihmiskuntaa yhdistäneestä internetistä on tulossa aikamme suuren geopoliittisen väännön keskeinen tanner, Neuvonen selvittää.

Käytännössä Kiina ja osin Venäjä rakentavat Neuvosen mukaan omia internetejään ja määrittävät datatalouden sääntöjä, joita niiden yritykset soveltavat kaikkialla maailmassa.

– Pystyykö EU tekemään oman avauksensa reilun datatalouden ja eurooppalaisia arvoja tukevan internetin rakentamisessa, vai päädymmekö vain peesaamaan USA:ta Trumpin mainitsemassa ”suuressa pelissä”, Neuvonen kysyy.

4. Tulossa: Valtiot vastuuseen ilmastosta

Vuoden 2020 kolme merkittävää trendiä liittyvät Neuvosen mukaan ilmastonmuutokseen, Hongkongin ja Kiinan tilanteeseen sekä väestökehitystä, syntyvyyttä ja maahanmuuttoa koskevan keskustelun siirtymiseen uuteen vaiheeseen.

– Ilmastonmuutos on väistämättä 2020-luvun iso poliittinen kysymys, josta väännetään eri tasoilla. Vireillä on joukko oikeudenkäyntejä eri maissa niin yrityksiä kuin valtioita vastaan. Ne liittyvät vastuuseen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta ja siitä seuraavista haitoista.

Käytännössä oikeudenkäynneissä testataan Neuvosen mukaan sitä, onko nykyinen lainsäädäntö kykenevä puolustamaan kansalaisia suuria taloudellisia intressejä vastaan näin valtavassa ongelmassa.

5. Tulossa: Kuinka käy Hongkongin?

– Tiedot Kiinan sisäisestä kuohunnasta välittyvät länsimaiseen julkisuuteen usein kuukausien tai jopa vuosien viiveellä. Nyt koko viime syksyn jatkunutta kuohuntaa Hongkongissa on seurattu käytännössä reaaliaikaisesti. On mahdotonta sanoa, eskaloituuko tästä jotain suurempaa Kiinan sisällä, Neuvonen pohtii.

Neuvosen mukaan tiedämme jo nyt, että suhtautumisesta Kiinaan on muodostumassa lännessä uusi tekijä, joka jakaa ihmisiä leireihin. Tämä kuvaa hänen mielestään Kiinan taloudellisen ja poliittisen mahdin kasvua.

– On yhä suurempi joukko ihmisiä ja organisaatioita, joilla on vahva taloudellinen intressi suhtautua Kiinan sisäisiin asioihin pragmaattisesti, eli olla kritisoimatta Kiinaa viranomaisten harjoittamasta väkivallasta ja muista voimatoimista. Kiinasta ja sen tavasta hallita puhutaan siis entistä enemmän vuonna 2020.

6. Tulossa: Keskustelu maahanmuutosta ja syntyvyydestä

Kolmantena trendinä Neuvonen näkee uuden vaiheen väestökehitystä, syntyvyyttä ja maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa.

– Päättyvänä vuonna päiviteltiin suomalaisten hedelmällisyysluvun putoamista ennätyksellisen alas (1,35 lasta per nainen) ja alettiin surkutella, miten maa autioituu, miten kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja työvoima loppuu.

Väestötutkijoiden laskelmista käy kuitenkin Neuvosen mukaan helposti ilmi, että ongelma ei ratkea, vaikka hedelmällisyys palaisi 2000-luvun alun lukemiin.

– Tämä avaa väistämättä uuden vaiheen maahanmuuttokeskustelussa. Maahanmuutosta aletaan puhua väestö- ja elinkeinopoliittisena asiana, jota perustellaan väestöennusteilla ja eri elinkeinosektoreiden työvoimatarpeella, Neuvonen luotaa.

Professori Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran varapuheenjohtaja

1. Yllätyksistä tulee uusi normaali

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran varapuheenjohtajan, professori Sirkka Heinosen mukaan kolme vuoden 2019 tuomaa muutosta olivat, kuinka yllätyksistä tulee uusi normaali, kuinka tietoisuus ilmastonmuutoksen etenemisestä vahvistuu sekä kuinka metsän merkitys monimuotoistuu.

– Ihmiset aivan liian usein ajattelevat tulevaisuutta lineaarisesti, eli ikään kuin nyt tuntemamme asiat, ilmiöt ja kehityskulut vain vahvistuisivat ja kasvaisivat ajan myötä, Heinonen sanoo.

Sen sijaan ihmisten tulisi Heinosen mielestä harjoittaa tulevaisuuden luotausta avoimesti ja "ääreisnäöllä". Hänen mukaansa tulevaisuuteen kannattaa varautua pohtimalla myös epätodennäköisiä asioita ja yllätyksiä.

– Nassim Talebin mukaan maailma muuttuu eniten nimenomaan yllätysten, niin kutsuttujen mustien joutsenten kautta. Tällainen monipuolinen tulevaisuuden vaihtoehtojen ja tulevaisuus-shokkienkin luotaus niin sanotulla ”entä jos” -menetelmällä laajentaa ajattelua ja auttaa varautumaan yllätyksiin, hän sanoo.

2. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisääntyy

– Sään ääri-ilmiöiden myötä tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy. Vuonna 2019 tapahtui merkittävä sysäys, kun nuoret sukupolvet pettyivät päättäjiin ja ottivat ohjakset omiin käsiinsä koululakkojen ja ilmastomarssien myötä Greta Thunberg esikuvanaan, Heinonen sanoo.

Päättäjien on Heinosen mukaan vihdoin pakko alkaa kuunnella vaatimuksia toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – ja tehtävä se pikaisella aikataululla.

Uusi ympäristötietoisuus syntyy Heinosen mukaan ruohonjuuritasolla ja pakottaa isot poliittiset ja taloudelliset toimijat nurkkaan, elleivät ne älyä tulla mukaan ilmastonmuutoksen ehkäisemistalkoisiin merkittävillä konkreettisilla ja välittömillä teoilla.

– Kansalaiset alkavat yhä enemmän luottaa toisiinsa, vertaisiinsa, ehdottomien auktoriteettien sijaan, Heinonen sanoo.

Vertaisuuden periaate on Heinosen mukaan vahvistumassa niin liiketoiminnassa, koulutuksessa kuin vaikkapa energiantuotannossa.

– Kotitaloudet alkavat tuottaa katoillaan aurinkopaneelien avulla omaa energiaansa.

3. Metsien merkitys ymmärretään uudelleen

Kolmanneksi tärkeäksi asiaksi Heinonen nostaa metsän merkityksen monimuotoistumisen. Metsä aletaan nähdä monissa muissakin rooleissa kuin vain raaka-ainevarantona.

– Metsä on terveyden ja hyvinvoinnin lähde sekä luonto- ja terveysmatkailun uusi moottori. Ihminen on pitkälti erkaantunut luonnosta, mutta suuri oppimishaasteemme on palauttaa tasapainoinen suhde ihmisen ja luonnon välille.

Metsälääketiedekin perustuu Heinosen mukaan sille, että luonto toimii sopusoinnussa kanssamme, jotta sisäisen parantumisen voimavarat käynnistyvät.

– Metsäkylvyt toimivat sekä fyysisen että henkisen terveyden lähteenä. Myös metsäjooga on saavuttamassa suosiota. Oppimisympäristöjäkin voitaisiin uudistaa ja siirtää opetusta luokista metsään, Heinonen ehdottaa.

4. Tulossa: Energiavallankumous kiihtyy

Vahvoiksi tuleviksi trendiksi Heinonen nimeää energiavallankumouksen kiihtymisen, ilmastonmuutoksen vaikutusten syvenemisen ja tunkeutumisen ihmisten arkeen sekä tekoälyn hyödyntämisen mullistavat vaikutukset terveydenhuoltoon.

– Energiavallankumous kiihtyy, kun siirrytään pois fossiilienergian käytöstä ja otetaan käyttöön uusiutuvan energian lähteitä, hän sanoo.

Tähän on Heinosen mukaan tarjolla sekä keppiä että porkkanoita.

– Menestymään tulevat ne yritykset, jotka ymmärtävät sovittaa ajoissa toimintansa ja liikeideansa vastaamaan tätä suurta siirtymää kohti uusiutuvia energiamuotoja.

Jopa sataprosenttinen, uusiutuviin energioihin pohjautuva sähköntuotanto on Heinosen mukaan jo teknisesti mahdollista. Tämä pyörä tosin käynnistyy hänestä varsin hitaasti institutionaalisten esteiden ja poliittisen päättämättömyyden takia.

– Ennen pitkää fossiilienergian käyttö tullaan kuitenkin kieltämään päästötavoitteiden saavuttamiseksi, hän sanoo.

5. Tulossa: ilmastonmuutos tunkeutuu arkeen

Toinen Heinosen nimeämä uuden vuoden trendi on se, kuinka ilmastonmuutoksen vaikutukset syvenevät ja tunkeutuvat ihmisten arkeen.

– Myrskyt, tulvat, kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Näiden seurauksena syntyy taloudellisia ja inhimillisiä kärsimystarinoita. Merenpinnan nousu ja haavoittuvien alueiden muuttuminen asumiskelvottomiksi aloittavat massiivisia muuttoliikkeitä, hän uskoo.

6. Tulossa: Tekoäly muuttaa terveydenhuollon

– Väestön vanhetessa muistisairaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa yleensä, ja erityisesti vanhusten elämänlaadun kohentamisessa, ovat huikeat, Heinonen sanoo.

Tekoälyn avulla muun muassa sairauksien diagnosointi ja hoito-ohjeiden antaminen tehostuvat.

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi

1. Edulliset sähköautot saapuvat

Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan kolme vuoden 2019 tärkeintä muutosta olivat edullisten sähköautojen saapuminen markkinoille, SpaceX sekä epigenetiikan läpilyönti tutkimusalueena.

– Edulliset sähköautot ovat tulleet markkinoille, ja useiden suurten autonvalmistajien kehityksen ja investointien painopiste on muuttunut sähköautojen suuntaan, Linturi sanoo.

Linturin mukaan sähköautojen kehitys näyttää johtavan paljon aiemmin ja uskottua nopeampaan ja täydellisempään sähköautojen markkinavaltaukseen jo 2020-luvun alkupuolella.

2. Tuhansia uusia satelliittipalveluita

Toiseksi merkittäväksi muutokseksi hän nimeää SpaceX:n, joka on lähettänyt jo toistasataa Starlink-satelliittia ja saanut luvan tuhansille uusille satelliiteille.

– Niiden tavoitteena on globaali satelliitti-internetpalvelu, jonka kapasiteetti voi ylittää nykyisen internetin kapasiteetin. SpaceX on ilmoittanut lähettävänsä vuonna 2020 toistatuhatta Starlink-satelliittia ja avaavansa kaupallisen palvelun, Linturi kertoo.

3. Geenitekniikka kehittyy

Kolmanneksi merkittäväksi muutokseksi hän nostaa sen, että solujen geenien aktivointiin liittyvä epigenetiikka on lyönyt läpi tutkimusalueena. Hän huomauttaa, ettei epigenetiikka ole asiana uusi, mutta siihen liittyvät menetelmät ovat kehittyneet ja tuloksia syntyy nyt kiihtyvällä tahdilla.

– Epigenetiikan avulla voidaan muun muassa nuorentaa soluja, tunnistaa syövän tyyppi ja sijainti verikokeista sekä havainnoida kudosten toimintaa, hän sanoo.

4. Tulossa: Konenäön arkiset sovellukset

Ensi vuoden kolmesta trendistä ensimmäiseksi Linturi nimeää konenäön arkisten sovellusten yleistymisen niin maallikoiden käytössä kuin asiantuntijatyössäkin.

– Tämä tapahtuu sekä kännyköiden että robottien avulla, hän tarkentaa.

5. Tulossa: Itsediagnostiikka ja etädiagnostiikka

Toiseksi trendiksi hän nostaa itsediagnostiikan ja etädiagnostiikan yleistymisen sitä mukaa, kun terveysrannekkeiden ja älypuhelinten elintoimintoja seuraavat lisälaitteet yleistyvät.

6. Tulossa: Uudet energiateknologiat

Kolmas trendi liittyy Linturin mukaan energiateknologiaan.

– Suuntaus kohti uusiutuvaa ja paikallista energiatuotantoa sekä sen varastointia kiihtyy ensi vuonna, hän uskoo.