Vihdissä oli edustettuna viime vuoden lopussa yli 90 eri kansallisuutta. Kielikirjokin on Vihdissä rikas, sillä pitäjässä asuvilla on yhteensä lähes 60 eri äidinkieltä.
Eniten Vihtiin on muutettu Virosta, Venäjältä ja Turkista.
Vihdin Rotaryklubi ja Vihdin kunnankirjasto järjestävät tiistaina keskustelutilaisuuden maahanmuutosta ja kotoutumisesta pääkirjastolla, jonka luentosali täyttyi kiinnostuneista.
Vihdin kunnan maahanmuuttokoordinaattori Anne-Maria Marttila kertoi, että Vihdissä asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa 1 257 ulkomaan kansalaista ja 1 579 ulkomaalaistaustaista.
Ulkomaalaistaustaisten osuus Vihdin asukasluvusta oli 5,4 prosenttia. Koko maan keskiarvo oli 4,5 prosenttia. Uudenmaan alueen kuntien väestöstä runsas vuosi sitten ulkomaalaistaustaisia oli toistakymmentä prosenttia.
Ulkomaalaisten osuus Vihdin väestöstä on noussut nopeasti, sillä vuonna 2010 Vihdissä asui 675 ulkomaan kansalaista ja 802 ulkomaalaistaustaista.
Kansainvälisen suojelun piirissä olevia henkilöitä Vihdissä asui viime vuoden lopussa 145 henkilöä.
Heistä 40 oli kiintiöpakolaisia ja turvapaikkaprosessin kautta tulleita 35. Loput 70 olivat kuntaan itsenäisesti muuttaneita turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneita henkilöitä.
Lähtömaita ovat olleet lähinnä Irak, Kongon demokraattinen tasavalta, Syyria, Afganistan, Eritrea, Somalia, Etiopia ja Jemen.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Vihdin kunta tekivät vuonna 2016 sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta.
Anne-Maria Marttila kertoi, että tämän sopimuksen mukaan Vihtiin otetaan 25-30 pakolaista joka kolmas vuosi – sekä lisäksi kertaluontoisesti vuoden 2017 loppuun mennessä otettiin 30 pakolaista.
Nyt vuonna 2020 Vihtiin on tulossa Marttilan mukaan noin kymmenen pakolaista.
– Maahanmuuttovirasto ei ole kuitenkaan vielä tehnyt päätöksiä pakolaisten haastattelumatkoista.
Lohjan Monitoimikeskuksen monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Topi Hintukainen kertoi, että maahan muuttajille on tarjolla Vihdissä kielikahvila Hiiden Opiston tiloissa ja Opi suomea-ryhmä pääkirjaston tiloissa.
Tiistaisessa tilaisuudessa avattiin laajasti kotoutumista, joka tarkoittaa maahanmuuttajalle uuteen paikkaan asettumisen ja sosiaalisten muutosten lisäksi myös vuorovaikutusta vastaanottavan yhteisön kanssa.
Vapaaehtoistoiminnalla ja järjestöillä onkin keskeinen rooli kotoutumisen tukena.
Vihdin, Karkkila, Lohjan ja Raaseporin alueilla on meneillään EU:n tuella toteutettava Resurssipankki-hanke.
Sen tavoitteena on luoda alueen kuntien ja järjestöjen välille toimintamalli edistämään kotoutumista.
Hankkeen järjestökoordinaattori Hilkka Lydén esitteli kotoutumisen portaita ja vinkkasi vapaaehtoisia rohkeasti tulemaan mukaan vapaaehtoistyöhön.
– Miettikää, että mitä minä tai minun järjestöni voisi kotoutujille antaa.
Kirjastotoimenjohtaja Hanna Laitinen kertoi maahanmuuttajille suunnatuista kirjastopalveluista.
– Kirjastokortin saa kun on henkilötodistus ja postiosoite Suomessa, Hanna Laitinen tiivisti.
Hänen mielestään pääkirjastossa on suhteellisen hyvä kokoelma Suomen kielen opiskelussa tarvittavaa materiaalia.
2
