Vihdin Karjalaseuran ja Jyväskylän yliopiston yhteinen tutkimushanke on valmistunut kirjaksi.
Tuliko meistä karjalaisista vihtiläisiä? Evakkokertomuksia uudelta kotiseudulta - kirjan kirjoitti tutkija, FT Pasi Saarimäki.
Vihdin Karjalaseuran puheenjohtaja Veli Pelkonen on erittäin tyytyväinen painotuoreeseen teokseen.
– Sisältö on hyvä, teksti on sujuvaa ja tässä teoksessa on valtavasti asiaa, Pelkonen tiivistää.
Seuran historiaprojektin julkistamista suunniteltiin toukokuun puolivälissä, jolloin on suunnitelmissa järjestää Vihdin Karjalaseuran 80-vuotisjuhlat.
– Näin korona-aikana katsoimme, että hyvän kirjan julkistamista on turha venyttää, etenkin näin korona-aikana. Seura perustettiin 16.2.1941, joten tämä on juuri sopiva hetki julkistamiselle, Veli Pelkonen iloitsee.
Tässä hankkeessa meidän karjalaisyhteisömme on vahvistunut.
Tutkimushanke viimeisteltiin kovakantiseksi kirjaksi.
– Kirja painettiin Otavalla ja me saimme tähän erinomaisen taittajan, Veli Pelkonen esittelee.
Kuvituksen keräämisen osoittautui kohtalaisen työlääksi, vaikka tehtävään varattiin aikaa noin vuosi.
– Pasi Saarikivelle ilmoitin heti työn alkuvaiheessa, että sivuja tulee tarkalleen 150. Kirja on nyt 200-sivuinen, sillä kyseessä on tutkimushanke, jossa on laajat liitetiedostot ja erittäin tarpeellinen henkilöhakemisto. Lahjoittajatkin on mainittu, Pelkonen esittelee.
Hankkeen suunnittelu aloitettiin Vihdin Karjalaseurassa syksyllä 2014, jonka jälkeen käynnistyi varainkeruu.
Suurimpina lahjoittajina olivat Heinjokisäätiö, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus ry, Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö ja Vihdin kunta. Kokonaisbudjetiksi tuli lopulta lähes 40 000 euroa.
Hanke on vaatinut Veli Pelkosen mukaan porukoilta paljon uskoa, varoja ja talkootyötä.
Kirjassa avataan muun muassa sitä, että mitkä asiat olivat jääneet ihmisten muistoihin ja tuntoihin, miten siirtolaiset kotiutuivat uuteen kotikuntaan ja mitä taas vihtiläiset kertoivat suhtautumisesta evakkoperheisiin.
– Tässä hankkeessa meidän karjalaisyhteisömme on vahvistunut, samoin seuran näkyvyys.
– Tutkijan ja tutkijayhteisön valinnassa korostui Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen erityisosaaminen karjalais- ja muistitietotutkimuksessa, korostaa Pelkonen.
– Ja ratkaisevaa oli tutkija Pasi Saarimäen taito kirjoittaa sujuvaa ja helposti luettavaa tekstiä.
– Kirjassa yhdistyykin akateemisesti korkeatasoinen tutkimustieto sekä mielenkiintoinen ja vetävä kirjoittaminen, toteaa Pelkonen tyytyväisenä.
– Onhan tämä huikea saavutus 140 jäsenen suuruiselta seuralta. Ja onhan näitä uuden ja rohkean vastustajia ollut meilläkin, mutta toivottavasti pysyvät porukoissa mukana vaikka tämä hanke onnistuikin, nauraa Veli Pelkonen.
Hän innostaa myös muita seuroja samanlaiseen karjalaisuuden pohdintaan ja selvitykseen omissa kunnissaan, esimerkiksi: Tuliko meistä karjalaisista lohjalaisia.
– Yhdistystoiminta yleensä on monestakin syystä ollut osin lamassa. Pitää olla uskallusta ja tahtoa tehdä uusia asioita. Tärkeätä on aina henkinen tuki.
Veli Pelkosen mielestä yhdistystoiminnan ydin ei ole toimiva joukko vaan koko toiminnan henkinen yhteisö.
Vihdin Karjalaseuran kirjaa voi tilata Kaija Kukkarolta 0400 201 240, Jyrki Tuoviselta 0400 603 774 ja Veli Pelkoselta 0400 815 527.