Nykyinen yhteistyö ei ole mennyt ihan nappiin. Vihdissä on yli 400 järjestöä, joissa yli 15 000 osallistujaa.
Vihdin kunnan ensimmäinen järjestöstrategia vuosille 2021–25 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maanantaina kiitoksin. Valtuustopuheenvuoroissa arvostettiin järjestöjen työtä ja todettiin strategian olevan ehdottoman tarpeellinen; onhan Vihdissä yli 400 yhdistystä ja niissä yli 15 000 osallistujaa, puolet kunnan väkiluvusta.
Järjestöstrategiasta käytettiin kuusi puheenvuoroa valtuuston kokouksessa. Kokoomus-RKP:n ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Tiina Noro (kok.) nosti esille viimeaikaiset puutteet kunnan ja järjestöjen välisessä yhteistyössä:
– Kymmenien kuntalaisten kysymykset, kiukku, tiedon puute ja turhautuminen kunnan toimintaan on koskenut latuverkoston hoitoa ja hieman vähemmässä määrin Evakkomuseon tulevaisuutta. Kuka on päättänyt? Miksi ei ole sovittu asioista ajoissa? Miksi ei vastata kyselyihin? Kuka on vastuuhenkilö? Miksi ei tiedoteta? Miksi on tiedotettu ennen asianomaisten kanssa neuvottelua?
– Onneksi on saatu sopimukset ja sitä kautta hiihtoladut eri puolilla kuntaa kuntoon. Evakkomuseon neuvottelut on myös saatu päätökseen, ja näyttely pysyy jatkossakin Vihdin museon yhteydessä, selvitti Noro.
Noro totesi, että nyt järjestöstrategia tarjoaa selkeät tavoitteet yhteistoiminnalle, jotta kunnan ja järjestöjen yhteistyö olisi jatkossa linjakkaampaa, paremmin ennakoitavaa ja suunnitelmallista.
– Tulevalla valtuustokaudella hyvinvoinnin edistäminen korostuu, jos suunnitteilla oleva sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut pois kunnan tehtäväkentästä. Järjestöstrategialla luodaan toimintaedellytyksiä tuohon hyvinvoinnin edistämistyöhön.
Lasten ja nuorten harrastustilat voisivat olla ilmaisia.
Anu Rajajärvi, kunnanvaltuutettu (sd.)
Keskustan ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Silja Silvasti painotti, että järjestöt ovat kunnan kumppaneita, jotka tuottavat elämyksiä kuntalaisille.
– Strategian avulla tehdään yhteistyö läpinäkyväksi. Se on hyvä alku, jotta vältetään epäselvyydet esimerkiksi latujen ja ulkojäiden ylläpidossa.
Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa Erkki Aronen totesi, että kunnan järjestöstrategia on vähintään yhtä tärkeä kuin samassa kokouksessa käsitelty elinkeinostrategia.
– Järjestökenttä tuo sisällön elämään monille kuntalaisille. Tärkein pointti on jatkuva, joustava puheyhteys kunnan ja järjestöjen välillä. Ja järjestöjen työn arvostaminen: sitä pitää edesauttaa eikä hankaloittaa.
– Pitäisikö kunnan antaa esimerkiksi urheiluseurojen käyttöön tiloja nykyistä edullisemmin tai maksutta? Etenkin, jos tilat muuten ovat tyhjillään. Olisiko tämä parempi kuin nykyinen ”kierrätys”, jossa kunta perii vuokrana takaisin järjestölle antamansa avustuksen, herätteli Aronen.
Turhautuminen kunnan toimintaan on koskenut mm. latuverkkoa.
Tiina Noro, kunnanvaltuutettu (kok.)
Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Olli Pekka Hatanpää nosti esille seurat, kylätoimikunnat ja -yhdistykset sekä seurakunnan, jotka tarjoavat paitsi merkityksellistä tekemistä, myös kuntalaisten hyvinvointia lisääviä palveluja.
– Kun koronaepidemia aikanaan laantuu, tarvitsemme järjestöjen apua etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja karanteeneista kärsimään joutuneiden ikäihmisten aktivoimiseen.
– Ilahduttavia esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat järjestöjen tiivis mukana olo Karviaisen vetämässä perhekeskuksessa sekä Nummelan Palloseuran käynnistämä hanke, jolla lisätään vanhusten aktiivisuutta lisäämällä liikuntaa heidän kotonaan sekä ryhmissä.
– Aikanaan esitin vuoden 2020 talousarvioon toimenpiteeksi järjestöstrategian laatimista. Hienoa, että saamme nyt ensimmäisen järjestöstrategian, joka antaa selkeyttäviä, läpinäkyviä pelisääntöjä yhteistyön tavoitteelliseksi kehittämiseksi, sanoi Hatanpää.
Valtuutettu Anu Rajajärvi (sd) muisteli takavuosien liikuntalautakunnan toimivaa yhteistyötä ja toivoi, että kunnan johtavat viranhaltijat rakentavat ymmärrystä kunnan ja järjestöjen väliseen vuoropuheluun.
– Viime pari–kolme vuotta on tehty hölmöjä. Kun tehdään miljoonaluokan kouluja, niiden tilojen pitäisi olla käytössä ainakin 12 tuntia vuorokaudessa. Ja tilakustannukset eivät saisi olla ylivoimaisia järjestöille. Lasten ja nuorten harrastustilat voisivat olla ilmaisia, sanoi Rajajärvi viitaten Arosen aiempaan puheenvuoroon.
– On tärkeää, että kunta strategian toteuttajana ymmärtää, että järjestöt koostuvat kuntalaisista, jotka tuottavat palveluja kuntalaisille. Kunta on kuntalaisia varten, lisäsi valtuutettu Olli Ikonen (sd.).