Yijäämä yllätti Vihdin päättäjät: "Kuntalainen ihmettelee, voiko samaan aikaan olla krooninen rahapula ja historian suurimmat investointisuunnitelmat"

Vihdin kunnan vuoden 2020 tilinpäätösennuste on huomattavasti odotettua parempi: ylijäämää näyttää olevan tulossa 7–8 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto sai ennusteen tiedokseen maanantaina.

Tilinpäätösennusteesta käytettiin kuusi puheenvuoroa. Viimeisenä Eerikki Viljanen (kesk.) piti valtuuston puheenjohtajana ”jäitä hattuun” -puheen ja toivoi painokkaasti viranhaltijoilta tarkkoja selvityksiä ennen seuraavaa valtuuston kokousta 29.3. Tuolloin päätettävänä on lopullinen tilinpäätös sekä kunnan mittava investointiohjelma – muun muassa Etelä-Nummelan koulukeskus.

Suurin syy viime vuoden ylijäämään ovat kertaluonteiset noin 11 miljoonan euron valtionavut, jotka on tarkoitettu kunnan koronakustannusten kompensointiin.

– Ilman niitä olisimme 3 miljoonan euron alijäämän tasolla, kuten alunperin budjetoitiin, totesi Kokoomuksen-RKP:n ryhmäpuheenvuorossa Tapio Karjalainen.

Hän kiitti kunnan ja Karviaisen henkilöstöä joustavasta, sinnikkäästä ja hyvästä toiminnasta sekä Vihta-säästöohjelman toteuttamisesta pandemian aiheuttamien paineiden alla.

Karjalainen totesi, että viime vuoden tuloksesta huolimatta on jatkettava Vihta-ohjelman toteuttamista ja optimoitava ostopalvelujen ja kunnan itse tuottamien palvelujen tasapaino.

Lainaa saa nyt edullisesti, mutta kunnassa se on käytännössä siirrettyä verotusta.

Eerikki Viljanen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kesk.)

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Mikko Lasanen veti yhteen Vihdin kunnan talousvuosia:

– Kahden rajusti alijäämäisen vuoden jälkeen olemme tekemässä seitsemisen miljoonaa ylijäämää ja näin arviolta tuplaamassa kumulatiivisen ylijäämän. Vuoden 2009 jälkeen vuotuinen ali- tai ylijäämä on vaihdellut - 11 miljoonan ja + 6,6 miljoonan euron välillä, ollen keskimäärin 600 000 euroa alijäämäinen.

– Eli keskimäärin meillä menee sangen heikosti. Voimme kuitenkin todeta, että nykyisellä taloudenpidolla kuntamme ei ole toistaiseksi ajautumassa kriisikunnaksi.

Lasanen painotti, että tulee jatkaa kasvuun panostamisen sekä talousmaltin ja kulukurin linjalla. Ylimitoitettuja investointeja tulee välttää.

– Lisää työpaikkatontteja, uusia asukkaita koko kunnan alueelle, kohtuullista verotusta ja toimivia palveluita. Meidän tulee ehdottomasti hyödyntää myös koronan tuoma momentum. Meidän tulee mahdollistaa monipaikkainen arki, jonka osana meillä tulee olla nykyistä toimivammat tietoliikenneyhteydet. Kuitu joka kotiin!

Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa Anu Rajajärvi peräänkuulutti poliittista keskustelua vihtiläisistä elvytystoimista:

– Poikkeuksellista viime vuodesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä vuodelle 2021 saati sitten vuodelle 2022. On kuitenkin pohdittava niitä arvoja, joiden mukaan toteutamme kunnan taloudenpitoa tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa tilinpäätösennuste näyttää yli 7 miljoonaa euroa ylijäämää.

– Olisiko nyt aika tarkastella viime syksyn päätöksiä joiltakin osin uudelleen? Työllisyyden ja yritystoiminnan lisäämiseksi ja kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi olisi sd-ryhmän mielestä mahdollista tehdä linjausten tarkistuksia. Tämä on juuri tässä tilanteessa vastuullista ja elvyttävää taloudenpitoa. Esimerkiksi elinkeinopäälliköllä on varsin pienet resurssit toteuttaa suuria suunnitelmia. Toisaalta tuntikehyksen palauttaminen toisi väljyyttä koronan aiheuttamien haasteiden oikaisemiseksi.

– Nyt on aika neuvotella ja sopia kuntalaisten parhaaksi, kannusti Rajajärvi.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Veli-Matti Laitinen painotti, että sovituista säästöistä on pidettävä kiinni.

– Tiukalla talouskurilla turvataan kuntalaisten hyvinvointi, Laitinen sanoi.

Olli Pekka Hatanpää (vihr.) totesi, ettei nyt olla samassa tilanteessa kuin syksyllä, mutta tiukkaa linjaa on syytä jatkaa.

– Mikäli halutaan nosta kunnan verotuloja nostamatta veroastetta, on kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia koulupalvelumme ovat. Ne ovat tärkeitä lapsiperheille, ja voi olla kohtalokasta, jos tuntikehystä karsitaan liikaa.

Lasasen puheenvuoroon viitaten Hatanpää ilmoitti kannattavansa monipaikka-asumista, tietoliikenneyhteyksien parantamista ja etätyöpisteitä ympäri Vihtiä.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen edellytti puheenvuorossaan, että kunnan viranhaltijat valmistelevat konkreettiset laskelmat päätösten tueksi ennen kuin valtuusto käsittelee varsinaista tilinpäätöstä ja samalla kunnan investointiohjelmaa maaliskuun lopun kokouksessaan – pari viikkoa ennen kuntavaaleja.

– Sekä päättäjillä että äänestäjillä on oltava selkeä kuva.

– Siksi toivon, että saamme käyttöömme konkreettiset listaukset Vihdin kunnan käyttötalouden toteumista sekä ennusteista tuleville vuosille, ottaen huomioon niin investointien, toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksenkin synnyttämät merkittävät muutokset kuntamme taloudelliseen asemaan.

– Samaan selkeytettyyn peruskuvaan toivon liitettävän kattavat laskelmat suunniteltujen investointien vaikutuksista tulevaan rahoitusasemaamme. Sekä arviot siitä millaisia mahdollisia taloudellisia yllätyksiä tuleva taloudellinen asemamme tulee kestämään esimerkiksi viiden vuoden aikajänteellä. Sekä ennusteen kuntaverotuksen tasosta Vihdissä tuleville vuosille.

– Samaan laskelmaan tulee liittää myös arvio asukaskehityksestämme, asukasrakenteemme kehityksestä, palveluiden tarpeiden kehityksestämme kuten myös niiden vaikutuksista käyttötalouskustannuksistamme.

Viljanen muistutti, että Vihdin kunnan käyttötalous eli juoksevat kustannukset ovat edelleen korkealla tuloihin nähden.

– Tämän hahmottamista ei helpota se, että julkisuudessa pyörii tuon tuostakin Vihdin mittakaavassa erittäin suuria investointisuunnitelmia. Kuntalainen ihmettelee, voiko Vihdin kunnalla olla samaan aikaan krooninen rahapula ja historian suurimmat investointisuunnitelmat.

Kunnan investointilistalla ovat muun muassa jätevesiratkaisu, Etelä-Nummelan koulukeskus, uusi hyvinvointikeskus terveyskeskuksen tilalle...

Viljanen varoitti, että vaikka nyt saa edullista lainaa, pitää muistaa että kunnassa laina on käytännössä siirrettyä verotusta.

– Toivon että tulevien investointien esittelyn rinnalla meille esitellään myös suunnitelmat siitä miten palvelut toteutetaan, jos Vihdin historian ylivoimaisesti suurinta investointiohjelmaa ei kokonaisuudessaan toteutettaisi heti lähivuosina, Viljanen puhui.

Ylijäämäinen tilinpäätös mahdollistaa tilinpäätösjärjestelyjä. Valtuusto hyväksyi maanantaina, että vuoden 2020 tilinpäätökseen tehdään seuraavien kunnan omistamien yhtiöiden osakkeiden tasearvojen alaskirjaus koko arvon osalta: Kiinteistö Oy:t Härköiläntie 1, Härköiläntie 2 ja Härköiläntie 3 sekä Palman tieto- taitokeskus Oy. Aluetta kaavoitetaan todennäköisesti asumiseen.

Valtuusto hyväksyi myös tilinpäätösjärjestelyn, joka liittyy Turun tunnin juna -yhtiön pääomittamiseen sekä radan aiheuttamiin suunnittelu- ja esimerkiksi maanhankintakustannuksiin: hanketta varten voidaan perustaa 3,74 miljoonan euron arvoinen rahasto tai kirjata saman suuruinen investointivaraus.