Sai yleissivistystä ja kavereita. Oppi aikatauluttamaan ja tekemään ryhmätöitä. Itsetunto kasvoi. Pääsi toivomalleen alalle. Sai hyvän startin työelämään.
Muun muassa näin vastasivat aiempien vuosien JOPO-oppilaat, kun heiltä kysyttiin, mitä he kokivat saaneensa joustavasta perusopetuksesta. JOPO-ohjaaja Samuli Kannas kertoo, että kysely toteutettiin viime marraskuussa.
– Suurin osa vastauksista tuli ekan tunnin sisällä kyselyn lähettämisestä, Kannas toteaa.
Nyt joustavan perusopetuksen luokalle on haku taas käynnissä. Luokalle voivat hakea seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset, jotka aloittaisivat luokalla ensi syksynä.
Samuli Kannas, JOPO-opettaja Sissel Löfgren ja opinto-ohjaaja Airi Sundvall-Huhtinen kertovat, että viime keväänä hakemuksia tuli harvinaisen vähän. Kolmikko arvelee tämän johtuneen koronasta: keväällä kouluissa siirryttiin etäopetukseen ja uudessa tilanteessa JOPO-luokkaa ei ehkä markkinoitu kyllin aktiivisesti.
– Viimeiset kannustukset jäi varmaankin tekemättä, Sundvall-Huhtinen miettii.
Tänä keväänä hakemuksia on jo tullut.
Uutuutena luokalle voi tällä kertaa pyrkiä paperisen hakemuksen ohella myös sähköisesti.
Paikkoja on tarjolla kuudelle. Luokalla opiskelee kerrallaan korkeintaan kymmenen oppilasta. Neljä nykyisistä oppilaista on kahdeksannella luokalla ja jatkaa siten vielä ensi lukuvuoden JOPO-luokalla.
Hakuaikaa on maaliskuun lopulle. Kun hakemukset on käyty läpi, kutsutaan viitisentoista hakijaa haastatteluun.
– Viime vuonna haastattelut tehtiin etänä. Toivotaan, että tänä vuonna ei tarvitsisi mennä siihen, Löfgren sanoo.
Joustavaan perusopetukseen valitaan oppilaita, joilla on esimerkiksi haasteita koulumotivaation kanssa tai joille perinteiset opetusmenetelmät eivät istu. Opetusmuoto vaatii nuorelta toimeliaisuutta ja sosiaalisuutta.
– Haluamme auttaa, mutta edellytämme, että oppilaalla on itsellään motivaatiota muutokseen. Pitää myös pystyä sitoutumaan luokan sääntöihin ja tulemaan toimeen kaikkien kanssa, Sissel Löfgren sanoo.
Samuli Kannas palaa kyselyyn ja kertoo, mitä entiset jopolaiset ovat kertoneet luokalle hakemisensa syistä.
Joku on esimerkiksi halunnut parantaa arvosanojaan, toinen päästä tekemään käsillä. Joku on tarvinnut enemmän tukea opiskeluun kuin isossa ryhmässä on voinut saada. Yksi vastaajista kertoo halunneensa päästä kokeilemaan toisenlaista oppimistapaa.
Toisenlainen oppimistapa JOPO todella on. Luokalla ei nökötetä pulpeteissa vaan korostetaan toiminnallisia ja työpainotteisia menetelmiä.
Kuluvana lukuvuonna retket, vierailut ja vierailijat ovat olleet koronan takia hankalammin järjestettävissä. Työelämäjaksot on kuitenkin onnistuttu toteuttamaan, mistä JOPO-opettajat kiittävät Vihdin yhteiskoulun rehtoria ja työnantajia. Työelämään tutustumiset kun ovat JOPO-luokan keskeisintä sisältöä.
Airi Sundvall-Huhtinen sanookin, että opinto-ohjaajan näkökulmasta jopolaisilla on hyvä pohja jatko-opintoihin hakemiseen. Lukio-opintoihin hakeutumista luokan toimintatavat eivät tue, mutta ammattikoulun eri alojen sisällöistä jopolaiset saavat kosolti tietoa. Lisäksi heillä muodostuu hyvä käsitys omista kiinnostuksen kohteista ja omasta potentiaalista.
– Pyrimme tunnistamaan vahvuuksia nuorissa ja sanoittamaan niitä heille, Löfgren sanoo.
JOPO-luokassa nuoren arvoa ei mitata kokeiden tai todistuksen numeroilla, painottaa Sundvall-Huhtinen ja lisää: – Täällä nuori tulee nähdyksi kokonaisena.