Miten lasten oikeudet voitaisiin ja miten ne pitäisi ottaa huomioon kaikissa kunnan päätöksissä?
Helmikuussa Vihdissä lapsiystävällinen kunta -koordinaattorina aloittanut Emmi Romppainen on lasten – ja sydämensä – asialla.
– Koordinoin poikkihallinnollista työryhmää, joka on nyt vasta muotoutumassa Vihdissä.
– Kun ryhmä kootaan kunnan sisältä poikkileikkaavasti, sillä varmistamme sen, että malli läpäisee kunnan kaikki toiminnot ja voimme tehdä kehitystyötä kokonaisvaltaisesti, Romppainen kertoo.
Romppainen työskentelee vastaavana kuraattorina Nummelan koulussa ja osa työajasta on suunniteltu käytettävän koordinaattorin tehtäviin.
Koordinaattorin tehtävä on olla linkki Suomen Unicefin ja kunnan välillä. Unicef valitsee Lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan mukaan pyrkivistä kunnista ne, joissa ollaan valmiita panostamaan kehittämistyöhön. Lapsiystävällinen kunta on Suomen Unicefin kehittämä malli.
Hakua varten kunta tarvitsee kunnanhallituksen päätöksen asiasta.
– Vihdissä haku käynnistyi, kun keskustan valtuustoryhmä teki aloitteen kunnan osallistumisesta Unicefin lapsiystävällinen kunta -malliin. Vajaa pari viikkoa sitten selvisi, että Vihti pääsee malliin mukaan.
Kun koordinaatioryhmä, joka koostuu kunnan päättävistä virkamiehistä ja poliittisista päättäjistä ja jossa on lisäksi myös edustus lapsista ja nuorista sekä kolmannelta sektorilta on koottu, alkaa kunnalla kahden vuoden Unicefin asettama koeaika. Ryhmässä on mukana sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen.
– Kaikki varsinainen kehittämistyö tapahtuu arjen palveluissa ja päätöksenteossa, koordinaattori kokoaa yhteen ja vie työtä kuntatasolla kokonaisuutena eteenpäin. Tämä on ennen kaikkea yhdessä tehtävää työtä, Romppainen muistuttaa.
Onnistuneesta kehittämistyöstä Unicef myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
– Lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuvan mallin avulla voidaan tarkastella palveluita ja päätöksentekoa, että lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman hyvin, Romppainen selvittää.
– Lähes kaikki kunnan päätökset koskettavat lasten elämää ja turvallisuuden tunnetta jollain tavalla, vaikkei sitä osattaisi ajatella.
Romppaisella on jo kokemusta uudesta pestistään. Hän on työskennellyt Tammelan kunnassa lapsiystävällinen kunta -koordinaattorina vajaa kahden vuoden ajan.
– Mallissa mukana olemisesta on tutkimustietoa, että se parantaa lasten oikeuksia kunnissa. Olen nähnyt, että mallilla on konkreettista vaikutusta lasten arkeen esimerkiksi osallisuuden lisääntymisenä.
Koordinaatioryhmä aloittaa ensitöikseen nykytilanteen kartoittamisen kunnassa, minkä pohjalta tehdään toimintasuunnitelma seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
– Unicef arvioi kehittämistyötä. Jos kunnalle myönnetään lapsiystävällinen kunta -tunnustus, sitä arvioidaan uudelleen taas kahden vuoden kuluttua. Eli tunnustuksen voi myös menettää, jos asiat eivät ole edenneet kunnassa riittävästi.
Emmi Romppainen on koordinaattorin tehtävästään mielissään.
– Tämä työ on lempilapseni. Lasten asioiden parantaminen on sydämelläni.