Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valtuusto keskusteli Etelä-Nummelan koulusta: "Toivoimme puukoulua, mutta kilpailutuksessa sen painoarvo olikin vain 2 prosenttia"

Vihdin kunta toteuttaa Etelä-Nummelan koulu- ja päiväkotikeskuksen ja aikoo saada sen käyttöön heti vuoden 2024 alussa. Kunnanvaltuusto hyväksyi hankkeen maanantai-illan kokouksessaan kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, mutta kahden äänestyksen jälkeen.

Valtuusto keskusteli isosta investoinnista yli kaksi tuntia. Hanketta ei vastustettu vaan pidettiin tärkeänä, mutta erimielisyyttä oli päätöksenteon aikataulusta.

Puheenvuoroissa kritisoitiin läpinäkyvyyden puutetta hankkeen valmistelussa: päättäjien aiemmin esittämä toive puurakenteisesta koulusta ei toteudukaan. Myös vaihtoehtoisia suunnitelmia investoinnille kaivattiin.

Neuvottelutauon jälkeen Veli-Matti Laitisen (ps.) esitys pöydällepanosta ei mennyt läpi, vaan asian käsittelyä jatkettiin äänin 33–10. Hyväksymättä jäi myös Eerikki Viljasen (kesk.) esittämä toimintaohjeponsi äänin 19–24.

Valtuuston kokouksen verkkostriimausta seurasi koulukeskuspykälän aikana enimmillään 80–90 katsojaa.

Etelä-Nummelan koulukeskushankkeesta käytettiin noin 25 puheenvuoroa – harva asia puhuttaa valtuustoa näin paljon.

Nyt investoidaan seiniin, ei vielä sisältöön.

Ida Välimaa, valtuutettu (vihr.)

– Nyt päätämme Etelä-Nummelan kasvupotentiaalin hyödyntämisestä koko kunnan hyväksi. Uusi koulu- ja päiväkotikeskus on tämän kasvun perusedellytys, totesi Tapio Karjalainen Kokoomuksen ja Rkp:n ryhmäpuheenvuorossa.

Karjalainen muistutti, että noin 26 miljoonan euron rakentamiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin kirkonkylän Vihkossa. Hän totesi, että Etelä-Nummelan hankkeen asiantuntijoiden mukaan puukoulu maksaisi noin 30 prosenttia betonirunkoista enemmän seuraavien 50 vuoden aikana.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Mikko Lasanen kyseenalaisti investoinnin tarpeellisuuden: väestönkasvu- ja oppilasennusteet eivät tue uusien seinien rakentamista.

– Huhmarnummen, Ojakkalan, Nummelan ja Kuoppanummen kouluissa oli viime syksynä 1 500 alakoululaista ja ennusteen mukaan heitä on 1 100 vuonna 2026.

– Tarve liudentui, ja tilalle tuli tarina. Jos tällainen vetovoimainvestointi halutaan rakentaa, se on tehtävä hetimiten, ja toivottava että alueelle juntataan koulun lisäksi paljon muitakin perustuspaaluja. Suurin huoli on, että jos ison investoinnin hyödyt eivät toteudu, laskun maksavat kuntalaiset, sanoi Lasanen.

Sdp:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Anu Rajajärvi totesi, että uusi koulukeskus on epäilyksettä Vihdin kunnan menestystekijä. Hän kaipasi kattavaa näkemystä koko Vihdin kouluverkosta.

– Kokonaiskuva olisi viisasta käydä rehellisesti läpi, mutta ymmärrän, ettei asiaan haluta puuttua lähellä vaaleja. Esimerkiksi Haimoon vajaakäytössä olevaan kouluun varattiin tilaa myös Vihtijärven lapsille. Kunnanvaltuuston on muodostettava selkeät poliittiset linjat, joiden mukaan viranhaltijat valmistelevat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeviä esityksiä, evästi Rajajärvi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa I da Välimaa painotti, että koulu- ja päiväkotikeskus ei ole vetovoimatekijä vaan pakko, kun kerran Etelä-Nummelan kasvua halutaan ja siihen luotetaan.

Kristillisdemokraattien Päivi Åhlgren olisi halunnut odottaa Nummelan koulun sisäilma- ja kuntotuloksia.

– Kysyin valtuustoinfossa, onko Etelä-Nummelan koulukeskuksessa otettu huomioon se mahdollisuus, että Nummelan koulu tarvitsee uudet tilat. Ei ole otettu, huomautti Åhlgren.

Markku Pietilän (kok.) mukaan olisi ollut viisasta päättää Etelä-Nummelan koulukeskuksesta vasta kuntavaalien jälkeen, koska investointipäätös on "portti" 110–120 miljoonan euron investointiputkeen seuraavien 15 vuoden aikana.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Laitinen ei ollut suoralta kädeltä hyväksymässä koulukeskusinvestointia.

– Onko investointi oikein ajoitettu, oikean kokoinen ja mistä materiaalista? hän tiivisti ja esitti pöydällepanoa, jota kannatti Jarno Örnberg (ps.). Laitinen perusteli pöydällepanoa muun muassa sillä, että pitäisi odottaa Nummelan koulun kuntokartoituksen tuloksia, jotka saataneen toukokuussa.

Pöydällepanoa vastustavat puheenvuorot käyttivät Varpu-Leena Malmgren (kesk.), Mike von Wehrt (kok.), Heidi Seppälä (r.) ja Tapio Karjalainen (kok.).

Valtuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.) astui puhujapönttöön, viittasi aiempiin kannanottoihinsa ja ilmoitti äänestävänsä aikalisän ottamisen puolesta.

– Kukaan ei ole vetämässä raksia yli koko hankkeen. Kyse on aikataulusta, toteuttamistavasta ja vertailuhintojen saamisesta.

Viljanen, kuten kovin usea muukin valtuutettu, oli pettynyt siihen, ettei Etelä-Nummelan koulukeskuksesta tulekaan puurakenteinen.

– Kilpailutuksessa puurungon painoarvo oli 1 prosentti ja puuverhoilun 1 prosentti, siis yhteensä vain 2 prosenttia. Miksi? Tähän en ole saanut vastausta. Kuitenkin puurakenteisuus oli kunnanhallituksen ja valtuuston toive, kritisoi Viljanen.

Äänestyksessä pöydällepanoa kannatti 10 valtuutettua kaikista 43:sta. Pöydällepanon puolesta äänestivät Laitisen lisäksi Perussuomalaisten ryhmästä muut paitsi Vesa Honkavaaran tilalla ollut varavaltuutettu Tuija Hyvönen.

Keskustan ryhmästä pöydällepanon kannalla olivat Eerikki Viljanen, Harri Hampori ja Pasi Saario, Kokoomuksen ryhmästä Jarmo Hynnälä ja Markku Pietilä sekä Kristillisdemokraattien Päivi Åhlgren.

Eerikki Viljanen esitti päätökseen pontta, joka velvoittaisi virka- ja luottamushenkilöjohdon seuraamaan aivan erityisen tarkasti Etelä-Nummelan koulu- ja päiväkotikeskushankkeen tavoitteiden täyttymistä ja myös raportoimaan niistä päättäjille ja kuntalaisille, jottei hanke vie resursseja jo olemassa olevilta kunnan palveluilta.

Ponnen hyväksymistä kannatti koko Keskustan kymmenhenkinen valtuustoryhmä, Kokoomuksesta Markku Pietilä, Perussuomalaisten viisihenkinen ryhmä, Vasemmistoliiton kaksihenkinen ryhmä ja Päivi Åhlgren (kd.).