Maaseuturakentamisen periaatteet: Yrittäjien ja kylien puolesta puhuva Leevi Pursiainen kritisoi valmistelua ja kehottaa Vihtiä ottamaan mallia Nurmijärvestä.
Luvan saaminen haja-asutusalueelle rakentamiseen on monen mielestä liian vaikeaa Vihdissä. Vihdin kunnassa on loppusuoralla maaseuturakentamisen uusien periaatteiden laadinta.
– Se on kuuma peruna, josta viime syksynä lautakunnassa ja hallituksessa oli selkeä näkemys helpotuksen suuntaan, mutta viranhaltijat harasivat vastaan, sanoo Vihdin Yrittäjien puheenjohtaja Leevi Pursiainen. Hän puhuu paitsi yrittäjien, myös Vihdin kylien puolesta Tervalammen kyläyhdistyksen puheenjohtajana.
”Vihdin kunnan maaseuturakentamisen uudet periaatteet – suunnittelutarveratkaisujen käsittelyperusteet” on lausuntokierroksen jälkeen menossa seuraavaksi kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyyn, sitten kunnanhallitukseen ja lopulta valtuustoon.
– Tämä paperi pitäisi jättää pöydälle, se on vieläkin liian huono! Se pitäisi saada erillisen, laaja-alaisen Vihdin elinvoimaa edistävän työryhmän käsittelyyn, jyrähtää Pursiainen.
– Haluan nostaa kissan pöydälle, karvoineen kaikkineen, niin että karvat pölisee! Toivottavasti karvat eivät mene liian syvälle osapuolten neniin, Pursiainen hymähtää.
Pursiainen on syvästi huolissaan: viranhaltijoilla ja poliittisilla päättäjillä näyttää olevan erilaiset näkemykset siitä, miten selkeytetään ja helpotetaan Vihdin haja-asutusalueelle rakentamista.
Nostan kissan pöydälle niin että karvat pölisee!
Leevi Pursiainen
– Johtuuko tämä rakentamisen jarrun päällä olo päättämättömistä poliitikoista vai ulkopaikkakuntalaisista viranhaltijoista? Jo jonkin aikaa on herännyt kysymys, ovatko viimeksi mainitut Vihdin asialla.
– Jos poliittiset päättäjät eivät saa tahtoaan läpi, pitääkö vaihtaa poliitikot vai viranhaltijat, kysyy Pursiainen.
Vihdin haja-asutusalue on lähes kokonaan niin sanottua suunnittelutarvealuetta. Saako sinne rakentaa vai ei, selvitetään suunnittelutarve- tai poikkeamismenettelyllä, jonka tekee kunnan kaavoitusyksikkö. Paha sana Vihdissä on emätilatarkastelu, joka on kaatanut monta omakotitalohanketta haja-asutusalueella.
– Lautakunta ja kunnanhallitus esittivät emätilatarkastelun poikkileikkausvuodeksi vuotta 2000, mutta viranhaltijat näyttävät pitävän kiinni nykyisestä, vuoden 1959 poikkileikkauksesta. Vihdin Yrittäjät on vuosia ollut sitä mieltä, että koko emätilatarkastelu tulisi heittää romukoppaan, mutta koska se ei näytä onnistuvan, käytetään edes vuotta 2000 poikkileikkausvuotena, sanoo Pursiainen.
Naapurikunta Nurmijärven Leevi Pursiainen nostaa nyt esimerkiksi. Nurmijärvellä nimettiin kaavoituksen kehittämisen työryhmä, joka koostui puolueiden edustajista. Työryhmä sai raporttinsa valmiiksi hiljattain, ja se esittää emätilatarkastelusta luopumista koko Nurmijärven kunnan alueella. Samoin se esittää, että koko Nurmijärven kunta ei jatkossa olisi suunnittelutarvealuetta.
– Nurmijärvi on ymmärtämässä haja-alueen merkityksen koko kunnan elinvoimaisuutena, mikä ei ole eikä saa olla taajamilta pois. Ketään ei saa väkipakolla asettaa asumaan kumpaankaan vaihtoehtoon, taajamiin tai kyliin.
– Näissäkin asioissa näyttää Nurmijärvi tulevan paremmaksi, teollisuusalueissa se on ollut jo sitä pitkään.
Mitta alkaa olla täynnä sekä yrittäjillä että kylillä, sanoo Pursiainen. Yrittäjien keskuudessa närää on aiheuttanut kunnan rakennusvalvonnan joustamaton toiminta, joka nousi voimakkaasti esille viime syksyn yritysillassa. Yrittäjillä ja muillakin vihtiläisillä on huoli kylien ja koko Vihdin elinvoimasta.
– Puhun kaikkien kylien äänellä, mutta erityisesti kotikylästäni Tervalammelta tiedä tapauksia, joissa tervalampelainen ei saa rakentaa omaan kyläänsä vaan joutuu lähtemään muihin kuntiin. Yritän availla Vihdin kunnan viranhaltijoiden rakentamaa näkymätöntä porttia! Sisään tulijoita kyllä olisi. Valitettavasti portti aukeaa poispäin silloin, kun tervalampelainen haluaa rakentaa kotikyläänsä, kuvailee Pursiainen.
Yrittäjäjärjestön ehdotus on ollut ja on edelleen, että Vihdissä olisi elinvoimaa edistävä työryhmä, jossa olisi edustus eri puolueista, Vihdin Yrittäjistä, kauppakamarista, nuorkauppakamarista ja MTK:sta, Nummelan Killasta sekä kunnan viranhaltijana elinkeinopäällikkö. Tällaisen työryhmän pitäisi käsitellä myös Vihdin kunnan maaseuturakentamisen uusia periaatteita, ennen kuin valtuusto ne hyväksyy, Leevi Pursiainen toteaa.
Mikä on Vihdin maaseuturakentamisen uudet periaatteet -ehdotuksen tilanne?
– Kaikki pyydetyt lausunnot on saatu, ja olemme käyneet palautetta ilmoitusasiana läpi edellisessä kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokouksessa, vastaa ehdotusta valmisteleva kaavasuunnittelija Miia Ketonen Vihdin kunnasta.
– Tavoitteena on, että muodostettavat maaseuturakentamisen periaatteet olisivat mahdollisimman hyvin linjassa muiden suunnitelmien kanssa, kuitenkin täyttäen selvitykselle asetetut tavoitteet.
Muilla suunnitelmilla Ketonen tarkoittaa muun muassa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavaa MAL-suunnitelmaa, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Vihdin strategista yleiskaavaa ja Vihdin ilmastotavoitteita.
– Tarkoitus on tuoda periaatteet hyväksymiskäsittelyyn vielä tällä valtuustokaudella, mutta ratkaisuehdotus on edelleen valmistelussa.
Vihdissä on uusittu myös rakennusjärjestys, joka tuli voimaan viime vuoden lopulla lukuunottamatta pykälää 23, joka koskee loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi.
Rakennusvalvonnassa työstetään parhaillaan karttaa Vihdin suunnittelutarvealueista.
– Karttakuva esittää rakennusjärjestyksessä sanallisesti määritellyt suunnittelutarvealueet. Haasteena on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 ja 2 momenttien määrittelemät suunnittelutarvealueet, joiden osalta tapauskohtaisesta harkinnasta ei päästä eroon, toteaa Ketonen.