Vihtiläinen Jannika Landen (36) on hoitanut vapaaehtoisena noin kahtasataa avuntarpeessa ollutta eläintä. Hän on hoitanut kodissaan muun muassa lintuja, siilejä, oravia, lepakoita ja kissoja. Maatalousalan eläintenhoitajaksi Hyvinkään Hyriassa opiskeleva Landen kertoo auttamisen sesonkiajan olevan pian käsillä.
– Jos eläimellä ei ole akuuttia hätää, siihen ei pidä koskea. Eläimeen ei saa jättää ihmisen hajua. Rusakonpoikaset ja peuranvasat ovat pitkiä aikoja piilopaikassa, jonne emä on ne jättänyt. Tilannetta voi tarkkailla välimatkan päästä. Emä ei tule paikalle, jos se huomaa ihmisen. Jos näkee esimerkiksi aikuisen rusakon maassa sätkimässä, niin siihen kannattaa koskea vain hanskat kädessä. Kyseessä voi olla ihmiseen tarttuva tauti, Jannika Landen ohjeistaa.
Seuraavaksi Jannika Landen kehottaa tarkistamaan pihamaan pensaat ennen trimmerin käynnistämistä:
– Etenkin maahan asti ulottuvissa pusikoissa majailee näin keväisin siilejä. Pensasta kannattaa ravistella ja sen alle kurkata ennen kuin trimmerin siimat iskevät pensaaseen. Olen hoitanut kolmijalkaisia ja nenättömiä siilejä. Trimmeri jättää eläimen kärsimään. Jos eläin jää ruohonleikkuriin peli on sillä selvä.
Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan.
– Vastuusta loukkaantuneiden eläinten auttamiseksi on säädetty eläinsuojelulaissa. Lisäksi luonnonsuojelulaki velvoittaa loukkaantuneiden rauhoitettujen ja metsästyslaki riistaeläinten ja rauhoittamattomien eläinten auttamiseen, Jannika Landen muistuttaa.
Vihdin alueella luonnonvaraisten eläinten osaaville vapaaehtoisauttajille olisi kova tarve, sillä yleensä epätietoisuutta auttamishaluisten ihmisten keskuudessa aiheuttaa oikeiden toimenpiteiden valinta omien auttamiskykyjen loppuessa.
Jannika Landen on tällä hetkellä opiskeluiden vuoksi liian kiireinen ottaakseen eläimiä kotiinsa hoitoon. Hän kuitenkin neuvoo ja ohjaa eteenpäin:
– Minuun voi olla yhteydessä facebookissa. Instagramista minut löytää nimellä jansie85.
Hätäkeskukset ja pelastuslaitokset saavat vuosittain satoja eläimiin liittyviä ilmoituksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tehtäviksi eläimiin liittyvistä ilmoituksista päätyy vuosittain hieman alle 200 tapausta. Valtakunnallisesti eläimiin liittyviä hälytystehtäviä on vuosittain noin 2000.
2
