Kuukausien tauon jälkeen kirjat ovat palanneet pyörien päälle. Koronarajoituksia on höllätty ja kirjastoauto on päässyt tällä viikolla taas matkaan. Viikon ensimmäiset päivät ovat olleet vilkkaita – jo siitä huomaa, että kirjastoautoa on kylillä kaivattu.
Kirjastoauton kuljettaja Sami Anttila hymähtääkin, että asiakkaat ovat ottaneet auton vastaan riemunkiljahduksin.
– Itsellekin on hienoa, että on päässyt taas liikenteeseen.
Anttila ajoi kirjastoautoa jo viime syksynä. Kirjastoauton kuljettaja Ilkka Ora on jäämässä pian eläkkeelle ja nyt Anttila onkin toista pestiään auton kuskina.
– Paras homma mitä olen koskaan tehnyt, mies kehuu.
Keskiviikkoisin kirjastoauton kierros lähtee Huhmarista. Sami Anttila kuikuilee takaikkunasta Aholantien mäkeen, odottaa, mutta tänään vakioasiakasta ei näy.
Monella pysäkillä kävijämäärä on pieni – mutta sitäkin aktiivisempi ja säännöllisesti asioiva.
Tervalammella Tarja Reiman kertoo käyneensä kirjastoautossa asiakkaana monen vuoden ajan ja joka ikinen viikko.
– Kerran sanoin, että ensi viikolla en sitten tule – mutta tulin kuitenkin, Reiman naurahtaa.
– Minulla pitää aina olla luettavaa, tervalampelainen jatkaa. Kun kirjastoauto ei kulkenut, hän varasi ja haki luettavansa Nummelan pääkirjastosta. Reiman lukee monipuolisesti, erityisen paljon dekkareita. Hän kertoo lukevansa mielellään uutuuksia ja varaavansa kirjat aina etukäteen.
Nyt Reimanilla on varauksessa muun muassa Enni Mustosen uusin kirja, Näkijä, mutta sitä hän ei vielä keskiviikkona saa hyppysiinsä. Sen sijaan kirjastoautossa odottaa Jorma Uotisen elämäkerta, josta Reiman teki varauksen jo syksyllä.
– Tätä on joutunut odottamaan tosi kauan.
Tarja Reiman sanoo kirjastoauton olevan itselleen hyödyllinen ja hyvä palvelu.
– Erityisen tärkeä kirjastoauto on niille, jotka asuvat vielä pidemmällä kirjastoista, Reiman arvelee.
Anttila on samaa mieltä. Vuodesta 1995 saakka Nummelassa asunut kirjastoauton kuljettaja kertoo olevansa kotoisin Kurusta.
– Olen kotoisin en syrjästä vaan keskeltä korpea, mies virnistää ja jatkaa: – Koska olen korven kasvatti, voisin pitää kolmen sivun puheen siitä miksi kirjastoautoa tarvitaan. Kirjastoauton merkitystä ihmisille ei voida rahassa mitata.
Anttila huomauttaa, että kirjastoauto on sellainen harvinainen kunnallinen palvelu, joka tulee kylillekin.
– Kirjojen takia tässä ollaan liikenteessä, kuljettaja sanoo. Hän kuitenkin jatkaa, että kirjat ovat vain osa palvelua. Kirjojen lisäksi monet asiakkaat hakevat sosiaalista kontaktia.
– On asiakkaita, jotka ovat pysäkillä odottamassa kun tulen ja viimeiseen minuuttiin asti jutellaan.
Hänelle itselleen asiakkaiden kohtaaminen on työn suola.
– Näen vuorovaikutuksen arvokkaana, Anttila sanoo ja pohtii: – Jotkut voisivat kokea tämän autoalana, jotkut kirjastotoimena. Itse koen tämän sosiaalisena toimintana.
– Keskiviikko on huonojen teiden päivä, Anttila toteaa matkan jatkuessa Tervalammelta eteenpäin. – Kapeita ja käsittämättömän huonoja teitä ollaksemme Uudellamaalla.
Hoitamatonta asfalttia ja kapeita kohtia löytyy runsaasti kirjastoauton reitiltä, eikä pelkästään keskiviikkoisin. Ylivoimaisesti pahin tienpätkä on 150 metriä Huhmarin koulun tuntumassa. Siinä Anttila ajaa alle 10 kilometrin tuntivauhtia.
Mäntysuontie Tervalammella on ahtain paikka, mihin auto täytyy peruuttaa. Arveluttavin pysäkki on Ruskelan koululla, sillä tie on kapea ja penkka pehmeä talven jäljiltä. Haimoosta Vihtijärvelle ajettaessa rapsivat risut kylkiä. Tervalammella ei saa tulla toista autoa vastaan tai on peruutettava mäessä.
– Oli tässä viiden kuukauden tauossa jotain hyvääkin: ei tarvinnut ajaa liukkailla teillä, Anttila miettii.
– Kirjastoauto käyttäytyy eri tavalla kuin vastaavanpainoiset muut autot. Painopiste on seinillä kun se normaalisti on keskellä. Siksi tämä kallistelee ja hakee omaa reittiä, Anttila selittää. Hän hymähtää, että autolla ja kuskilla on toisinaan eri tahto.
Mitään pahempaa ei ole auton niskuroinnista kuitenkaan sattunut. Joskus ovat oksat raapineet peilejä. Joskus on kymmenkunta kirjaa pudonnut hyllystä.
Koulujen ja päiväkotien pihoihin on helppo ajaa. Niissä kirjastoauto vierailee torstaisin ja perjantaisin. Silloin tunnelma on toinen kuin alkuviikosta: kävijöitä on enemmän, asiakkaat ovat iältään huomattavasti nuorempia ja meno on vilkkaampaa.
– Vain kerran on tarvinnut yhdellä koululla ärähtää, Anttila kuitenkin sanoo.
Hän kertoo, että lapsiasiakkaita käy myös iltapysäkeillä. Vähintään puolet on poikia, jotka lainaavat harrastuskirjoja, seikkailukirjoja ja yllättävän paljon kokkikirjoja.
– Lukutottumukset ja suosikit ovat hyvin samankaltaiset ympäri pitäjän.
Kirjastoauto ajelee Siippoon ja Herrakunnan ohi ja kurvaa Vakolan pysäkille Olkkalassa. Siitä matka jatkuu Moksiin.
Anttila sanoo, että työssä mukavaa on asiakkaiden kohtaamisten lisäksi myös maisemien tarkkailu. Vuoden kierron näkee ajaessa.
Viisi hanhea lentää auton yli. Vesi ripsii tuulilasiin.
Joka puolella vihertää varovaisesti.
Kirjastoauto on matkassa nyt kuukauden ajan. Kesätauko alkaa 4.6. Auto ei kulje 12. ja 13.5. Aikataulut: https://lukki.finna.fi/Content/kirjastoauto_vihti_kevat