Lautakunta äänesti: Emätilatarkastelun poikkileikkausvuosi yhä 1959, mutta muuttaminen vuoteen 2000 otetaan lähtökohdaksi, kun Tervalammen osayleiskaavaa aletaan pian laatia.
”Vihdin kunnan maaseuturakentamisen uudet periaatteet – suunnittelutarveratkaisujen käsittelyperusteet” oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä tiistaina. Seuraavana on vuorossa kunnanhallitus, ja lopullisen hyväksymispäätöksen tekee nykyinen kunnanvaltuusto kesäkuun alussa.
Maaseuturakentamisen uusiin periaatteisiin kohdistuu kovia odotuksia. Miten ne helpottavat rakentamista Vihdin haja-asutusalueelle?
– Ne ovat esiapu, mutta tarvitsevat parikseen osayleiskaavoja, kylä kerrallaan, sanoo kunnan elinvoimajohtaja Petra Ståhl.
Lautakunta äänesti asiassa kahdesti, ja myös esittelijä, elinvoimajohtaja Petra Ståhl muutti esitystään hieman. Ståhlin mukaan muutokset koskivat lähinnä sanamuotoja, eikä hän jättänyt päätökseen eriävää mielipidettä.
Kiistelty emätilatarkastelun poikkileikkausvuosi pysyy 1959:nä, mutta äänin 5–4 lautakunta päätti, että vuoden 2000 poikkileikkausajankohdan käyttöönotto otetaan lähtökohdaksi – ei tavoitteeksi kuten Ståhl esitti – ensimmäisen kylään laadittavan, mitoittavan osayleiskaavan eli Tervalammen osayleiskaavan yhteydessä.
Tätä esitti Markku Pietilä (kok.) Pasi Saarion (kesk.) kannattamana, ja äänestyksessä samaa mieltä olivat myös Vesa Honkavaara (ps.), Tiina Kontio (kesk.) ja Jaana Mäntyvaara (kok.).
Osayleiskaavat paras tapa kehittää yhdyskuntarakennetta.
Petra Ståhk, elinvoimajohtaja
Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat puheenjohtaja Mike von Wehrt (kok.), Pentti Pulkkinen (sd.), Liisa Ikonen (vihr.) ja Päivi Ruostesaari-Solja (sd.)
Toinen äänestys käytiin, kun Pulkkinen ehdotti Ruostesaari-Soljan kannattamana seuraavaa tekstimuutosta: "Vihdin kunnan maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää sitä, ettei poiketa vahvistetun Otalampi-Härkälän osayleiskaavan mitoituksesta. Tavoitteeksi 1. kylään laadittavan osayleiskaavan mitoituksen tulee perustua 20.5.1998 ympäristöministeriön vahvistamaan Otalampi-Härkälän osayleiskaavan ratkaisuun."
Tervalammen osayleiskaavan ykkösvaiheen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivityksen, on määrä tulla kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyyn kesäkuussa. Äänin 7–2 Pulkkisen ehdotus hylättiin ja esittelijän ehdotus voitti. Pulkkinen ja Ruostesaari-Solja jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
Vihdin haja-asutusalue on lähes kokonaan niin sanottua suunnittelutarvealuetta. Saako sinne rakentaa vai ei, selvitetään suunnittelutarve- tai poikkeamismenettelyllä, jonka tekee kunnan kaavoitusyksikkö. Maaseuturakentamisen uudet periaatteet ohjaavat tätä työtä.
Vihdissä on ollut tapauksia, että maatilan nuori polvi ei saa rakentaa itselleen uutta kotia tilan maille, koska tilan rakennuspaikat on emätilatarkastelun mukaan jo käytetty.
– Nyt peltovähennykset poistetaan, jolloin maatilan rakentamiskelpojen pinta-ala on laajempi, mikä saattaa lisätä rakennuspaikkojen määrää. Tämä on merkittävä asia niiden maanomistajien kohdalla, joiden tilannetta se muuttaa, sanoo Petra Ståhl.
Rakentamisen edullisuusvyöhykkeet on myös tarkasteltu uudella tavalla Vihdin maaseuturakentamisen uusissa periaatteissa. Vihdin strategiseen yleiskaavaan nostettujen kylien sijainnilla on suurempi merkitys.
– Se luo edellytyksiä kyläkeskusten tiivistymiseen ja sitä kautta elinvoimaisuuden lisääntymiseen.
– Lähtökohtana on, että yhdyskuntarakennetta kehitetään suunnitelmallisesti! Paras tapa tehdä se on osayleiskaavojen kautta, painottaa Ståhl.
Uusista osayleiskaavoista ensimmäisenä lähtee siis liikkeelle Tervalampi, joka on ollut vireillä jo noin 20 vuotta. Painetta on myös Vihtijärvellä ja erityisesti Haimoossa.