Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vihdissä kylmin kesäkuu oli vuonna 1982 – vain plus 11 astetta

Säätilastot: Kuluva kesäkuu on historiallisesti kolmas lämmin kesäkuu peräjälkeen.

Kesäkuu on tilastojen mukaan vuoden aurinkoisin kuukausi ja vuoden kolmanneksi lämpimin kuukausi. Kesäkuuta lämpimämpiä ovat heinä- ja elokuu. Kesäkuun aikana terminen kesä alkaa yleensä myös pohjoisessa Suomessa.

– Viime vuonna vihtiläiset saivat nautiskella lämpimästä kesäkuusta, ja nyt sääkartat hehkuvat jälleen punaisina. Ollaan noin 2,5 astetta tavanomaista lämpöisemmissä lukemissa. Keskilämpötiloiltaan yli 16 asteen kesäkuita löytyy kyllä, mutta ei kovin useasti kahta kertaa peräjälkeen. Eikä kolmea perättäistä vuotta putkeen kertaakaan. Yli 17 asteen kesäkuita löytyy vain kaksi: vuosilta 1995 ja 1999, Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Hannu Valta kertoo.

Helle on paikoitellen jopa tukala. Onko tässä nyt kyse ilmaston lämpenemistä?

– Ilmastonmuutoksellakin voi tietenkin olla merkitystä. Kaiken kaikkiaan ilmasto ja keskilämpötilat ovat lämmenneet asteen tai pari. Tosin ehkä juuri kesäkuiden kohdalla tämä on näkynyt vähemmän, ja kesäkuita koskevat muutokset voivat hyvin mennä keskimääräisen hajonnan piikkiin. Yleisesti voidaan sanoa, että keväät ja syksyt ovat lämmenneet. Ajan henkeen kuuluu nyt, että lämpöennätyksiä rikotaan, mutta kylmyysennätyksiä ei enää niinkään, Valta pohtii.

Etenkin maan pohjoisosissa takatalvi voi vielä yllättää alkukesällä, mutta lähes koko maan juhannukset juhlitaan jo lumettomina.

– Tosin taisi olla juhannus vuosimallia 2015, kun etelässäkin satoi räntää. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, ja vaihteluita voi olla runsaastikin, Valta toteaa.

Kaiken kaikkiaan ilmasto ja keskilämpötilat ovat lämmenneet asteen tai pari.

Hannu Valta

Vihdin Maasojalla on mitattu lämpötiloja aina vuodesta 1939 asti. Lukemia tarkastellessa huomataan, että kylmin vihtiläinen kesäkuu löytyy lähes neljänkymmenen vuoden takaa vuodelta 1982, jolloin takkia vedettiin niskaan keskimäärin 11,3 asteen lämpötiloissa.

– Lähivuosia tarkastellessa myös vuodet 2014 ja 2015 olivat poikkeuksellisen kylmiä, Valta luettelee, ja kertoo suomalaisten säähavaintojen olleen suhteellisen systemaattisesti mitattuja 40-luvulta lähtien. Ihan ensimmäisiä mittaushavaintoja on kirjattu jo 1840-luvulla Helsingin Kaisaniemestä, Valta selittää.

Vallan mukaan lämpömittarit ovat olleet tarkkoja jo pitkään, ja vanhatkin mittaustulokset ovat edelleen vertailukelpoisia. Automaatio yleistyi 90-luvulla, mutta sademittauksia tehdään vielä muutamissa paikoissa manuaalisesti.

– Lämpötilan mittaukset tehdään aina kahden metrin korkeudelta nurmipintaiselta maaperältä tai esimerkiksi tekonurmelta. Näin mittaustulokset säilyvät vertailukelpoisina keskenään.

Kylmä ja sateinen kesä kulkevat jonkin verran käsikkäin. Vallan mukaan toisaalta on niinkin, että kuumalla ilmalla saattavat sateet olla rankempia. Kesäkuulla sataa noin 50 – 60 millimetriä, mutta kesäsateissa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja.

– Sitten on niitä päiviä kun yhtenä päivänä tulee puolet koko kesän sademäärästä. Tällainen oli esimerkiksi vuosi 2018, Valta sanoo.

Entä pitääkö se paikkaansa, että millainen kesä, sellainen talvi? Seuraako kylmää talvea lämmin kesä?

– Sitä on paljon tutkittu, mutta selkeää korrelaatiota ei ole havaittu, Valta selittää.