Moni pieni lukija muistaa varmasti Vihdin kirjaston Olga-koiran, joka ilahdutti pieniä lukijoita Vihdin kunnankirjastolla kuuden vuoden ajan. Olga olisi täyttänyt 11 vuotta, mutta menehtyi keväällä vatsanalueen kasvaimiin. Olgan omistaja Merja Collanus löysi kirjastokoiran tärkeälle tehtävälle jatkajan Olgan kaverista, nummelalaisesta Namu-koirasta.
Molempien koirien omistajat ovat vapaaehtoistyön konkareita ja tutustuneet toisiinsa Vihdin kaverikoirien toiminnan kautta. Kaverikoirat vievät koiramaista iloa ja elämyksiä ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta omaan koiraan. Sekä kaverikoiratoiminta että lukukoiratoiminta on Kennelliiton alaista toimintaa.
– Me emme ole käyneet kuin kaverikoirakurssin, ja sen vuoksi meillä ei ole ns. virallista lukukoira-titteliä. Olemme ”vain” kirjastokoiria, Namun omistaja Maria Wahlström kertoo.
Myös Olga toimi kirjastokoirana. Joskin titteleistä viis – Olga oli ylpeä tehtävästään ja tiesi mitä siltä odotettiin.
– Olga tiesi mitä tehdä, kun mentiin kirjastoon. Kirjastossa ollaan rauhassa, eikä se ole riehumispaikka. Lapset tykkäsivät kun Olga pisti välillä pään luettavan kirjan päälle ja yritti nuuskutella lukijaa, Collanus nauraa, ja luonnehtii Olgaa erityiskoiraksi.
– Ei tule toista samanlaista. Olga oli rauhallinen ja silti leikkisä. Se sai kitkettyä monelta lapselta koirapelon pois. Vapaaehtoistoiminta antoi Olgalle virikettä ja mielekästä tekemistä, Collanus sanoo.
Olga tapasi eri ikäisiä lapsia. Collanus kertoo nuoresta aikuisesta, joka tykkäsi kovasti koirista, mutta ei uskaltanut kadulla kysellä sopiiko koiria rapsutella. Olgaa uskalsi. Erään tytön toi Olgan luo aina mummi, joka kertoi, ettei tyttö lue muuten kuin Olgalle. Ja Olga kuunteli.
– Osa luetteli aakkosia, osan kanssa katsottiin kuvia. Oleellista on, ettei koira arvostele, vaan yksinkertaisesti kuuntelee. Meillä aikuisilla kun on paha tapa ohjata lukemista, Collanus pohtii.
Ja samoilla linjoilla on Namun omistaja.
– Koira kuuntelee sujuvasti kaikki tekstilajit. Koiran kanssa voi lukea ääneen, ja sitä saa rapsutellakin jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin ei tarvitse, Wahlström kertoo.
Wahlström kertoo opiskelevansa päivätyönsä ohessa yhteisöpedagogian tutkintoa ja erityisesti eläinavusteista toimintaa. Wahlström sanoo heti tienneensä, että kirjastopesti olisi kaksikolle nappi juttu. Yhteisöllisyyden edistäminen tuntuu mielekkäältä.
– Eläin tuo hyvää mieltä, kokemuksia ja elämyksiä. Ja nämä kaikki antavat tosi paljon myös itselle, Wahlström sanoo, ja kertoo ettei omistanut nuorempana itse koiraa, mutta on saanut valtavasti iloa naapuruston koirien taluttelemisesta.
Wahlström ja Namu odottavat jo innolla, että kirjastokoira toiminta pyörähtää taas Vihdin kirjastossa käyntiin. Toiminta on ollut pandemian takia tauolla.
– Käytiin jo tutustumassa ja sovittiin käytännöistä. Kirjasto sitten tiedottaa, kun toiminta taas alkaa. Mutta meidän puolesta toivotetaan kaikki tervetulleiksi tutustumaan kirjastokoiratoimintaan, Wahlström sanoo.
Kirjastokoiralle on varattuna erillinen tila, joten toiminta ei häiritse allergisia. Ajanvaraus lukukoiralle onnistuu kirjaston henkilökunnan kautta.
Lukukoiraksi sopii ihmisystävällinen koira
Kennelliiton mukaan virallisen lukukoiran tulee olla yli 2-vuotias, perusterve ja ihmisystävällinen koira, joka on perusluonteeltaan sopiva lukukoiratoimintaan. Toimintaan mukaan tulevalta koiralta edellytetään myös kykyä työskennellä toisten koirien läheisyydessä. Koiralla tulee olla hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. On suotavaa, että koiralle on jo kertynyt kokemusta erilaisista ihmisistä, paikoista ja tilanteista ja sen tulee osata rauhoittua vieraiden ihmisten seurassa.
Lukukoiraohjaajan tulee ymmärtää vapaaehtoistoiminnan henki. Vihdin kirjastolla ei ole virallista kurssin käynyttä lukukoiraa, mutta sekä Olga että Namu-koira sopivat lukukaveriksi hyvin.