Vihtiläinen, Moksjärven rannalla asuva Kim Mattsson on kuulunut Puolustusvoimien kenraalikuntaan kuutisen vuotta. Puolustusvoiman lippujuhlan päivänä kesäkuun alussa hänet ylennettiin prikaatikenraalista kenraalimajuriksi. Elokuussa alkaa uusi työ Maavoimien esikuntapäällikkönä Mikkelissä.
– Vajaan 400 henkilön esikunnassa odottaa kiinnostava johtamistehtävä. Olen Mikkelissä viikot tällä tietoa. Moksi ei jää, vaan Vihti säilyy edelleen voimanlähteenäni. Reppuri- ja etätyö on nykypäivää, tuumii Mattsson.
Suomen armeijan kenraalikunnassa on 27 upseeuriuran kautta kenraaliksi noussutta.
– Uskottavuuteen auttaa luonnollisesti leijonien määrä kauluslaatoissa, mutta kyllä nykyään osaaminen on ratkaisevaa.
Viime vuodet Mattsson työskenteli Pääesikunnassa komentopäällikkönä vastaten Puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta: noin 8 000 sotilaasta ja 4 000 siviilistä. Mikkelissä on enemmän sotilastyötä.
Miksei Vihti houkuttele enempää? Tilaa olisi.
Kim Mattsson
– Ihmisten johtamista kuitenkin enimmäkseen sielläkin. Maavoimien henkilöstön lisäksi vastuullani on laajempi tehtäväkenttä: se miten Suomea puolustetaan maitse, lisäksi kriisinhallintaoperaatiot, joita on noin kymmenen, sekä hankkeet, esimerkiksi mitä aseistusta hankitaan, selvittää Mattsson.
Mattsson on nyt 58-vuotias ja aikoo eläköityä vajaan kolmen vuoden kuluttua.
– En ole tehnyt uraa; en tykkää koko sanasta! Puolustusvoimissa ei olla töissä vaan palveluksessa, Suomen palveluksessa. 40 vuodessa olen oppinut paljon ihmisestä ja johtamisesta.
– Minulle elämässä ja kaikessa tekemisessä on tärkeintä yhteinen, positiivinen ”pukukoppihenki”. Sen jälkeen kaikki sujuu itsestään.
Perimäni, sukuni on Moksista ja Olkkalasta, joten on selvää että juurillani olen ja pysyn, sanoo Mattsson.
– Moksi on minulle uniikki. Täällä ollaan ylängöllä, Uudenmaan katolla. Itsekkäästi ajatellen ihmettelen: missä muualla on parempi, ystävällisempi luonto, ihmiset ja yhteydet välttämättömiin palveluihin?
– Jos olisin päättäjä, niin harmittaisi se, miksei Vihti houkuttele enempää. Tällä Vihdin sijainnilla, palveluilla sekä luonnolla on hämmästyttävää, ettei kiinnostus ole suurempi. Vakituiselle asukkaalle se luonnollisesti antaa rauhaa: etenkin talvisin Moksjärvellä hiihdellessä tuntuu, ettei täällä ole muita kuin minä, naurahtaa Mattsson.
Hänellä on kaksi aikuista tytärtä. Perheeseen kuuluu myös 15-vuotias borderterrieri Piki.
Mattssonin koti Moksjärven rantamalla valmistui alunperin kesäasunnoksi vuonna 2000. Kolme ja puoli vuotta sitten siitä tuli vakituinen asunto. Paperisota oli oli helppo, koska uusi talo korvasi pois puretun vanhan päärakennuksen Holman maa- ja metsätilalla. Holma on ollut Augustin-suvulla pitkään.
– Pappani Reino Augustin halusi, että kotipaikka pysyy suvulla.
Kim Mattssonin äiti on oopperalaulaja Virpi Augustin, joka voitti Lappeenrannan laulukilpailun naisten sarjan vuonna 1969, kun miesten voiton vei Jorma Hynninen. Virpi Augustin teki mezzosopraanon uraa Saksassa. Kim Mattssonin isä oli kirjailija Gunnar Mattsson.
Vuonna 1927 Holman tilalle oli kunnia-asia saada myydä hehtaarin tontti Vihdin kunnalle 6 000 silloisella markalla, jotta Moksiin saatiin koulu. Entinen koulu on nykyään Vihdin Pirtti, joka on jäänyt kovin vähälle käytölle, ja jonka myymistä Vihdin kunta on harkinnut moneen otteeseen.
– Pirtti on tuossa 500 metrin päässä. Olen ilmoittanut kunnalle, että olen valmis ostamaan Pirtin takaisin. Laitoin kunnanjohtajalle ja valtuuston puheenjohtajalle kopiot vuoden 1927 kauppakirjasta, mutta vastauksia en ole saanut.