Kyläsarja alkaa: Haimoossa viehättävät luonnonrauha ja yhteisöllisyys

– En muuttaisi enää mistään hinnasta mihinkään kasvukeskukseen. Täältä lähdetään vain hautausmaalle, Haimoon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Esa Sarjosalo sanoo kysyttäessä Haimoosta asuinpaikkana.

Muiden asukkaiden vastauksista voi päätellä samaa. Kyläläiset pitävät Haimoosta sen luonnonrauhan, oman pihan ja vihreyden sekä "pienen yhteisön" takia.

Haimoo on laskentatavasta riippuen noin 900 asukkaan kylä Vihdin haja-asutusalueella. Kyläkeskuksessa on muun muassa noin 90 oppilaan alakoulu ja päiväkoti, urheilukenttä, maauimala sekä kesäisin kaksi kertaa viikossa kyläkahvila.

Puutarhaan ja nikkarointiin soveltuva kotitalo pihoineen olivat pitkään olleet Esa Sarjosalon ja Haimoon marttojen puheenjohtaja Marika Sarjosalon yhteinen haave. Nyt yhdeksän vuotta Haimoossa asunut pariskunta kertoo tutustuneensa muihin kyläläisiin yhdistysten ja tapahtumien kautta.

Sarjosalot ovat yhdessä ystäväpariskuntansa kanssa järjestäneet haimoolaisille suosittua ravintolapäivää. Elojuhlat ja joulujuhlat ovat keränneet noin 100 kyläläistä yhteen vuosittain. Pandemiatilanteen takia juhlia ei voitu viime vuonna järjestää, ja tämänkin kesän juhlat näyttävät epätodennäköisiltä, Sarjosalot uumoilevat.

Jo 67 vuotta Haimoossa asunut ja sen historiaa selvittänyt sekä kyläesitteen koonnut Tarja Ojanne on nähnyt kylän eri vaiheet, joista päälimmäisenä on mielessä kyläläisten ponnistelut uuden koulun rakentamiseksi. Myös maauimala ja urheilukentän huoltorakennus sekä sen katos ovat kyläyhteisön aikaansaannoksia muutaman vuosikymmenen takaa, Ojanne kertoo.

Täältä lähdetään vain hautausmaalle

Esimerkin tämän päivän yhteisöllisyydestä antaa Esa Sarjosalo:

– Viime vuonna urheilukentälle saatu jääkiekkokaukalo on hyvä esimerkki siitä, miten kylän yhteisöllisyys toimii nykypäivänä. Projekti käynnistyi, kun eräs kyläläinen näki Tori.fi:ssa kaukalon olevan kaupan. Hän laittoi siitä kyselyn haimoolaisten Facebook-ryhmään, ja kolmen viikon päästä jääkiekkokaukalo oli pystyssä ja jäädytettynä Haimoon Kisan toimesta.

Kyläaktiivit kertovat, että kylällä puhuttaa tällä hetkellä rantasaunaidea maauimalan kylkeen ja ongelmat tietoliikenneyhteyksissä. Pidempään esillä on ollut koululaisten turvallisuus, eli katuvalojen ja pyöräteiden puute sekä asfalttiteiden kunto.

– Haimoosta pääsi vaaleissa viisi edustajaa kunnanvaltuustoon, mikä tuo varmasti toivottua tehokkuutta asioiden hoitoon, Sarjosalo sanoo.

Ulkona tuoksuvat muurinpohjalätyt. Illan kioskivuoron pitäjä, Maija Vainio päiväkodin vanhempainyhdistyksestä on värvännyt appensa paistohommiin, ja kauppa käy. Myös sisällä käy tasainen asiakasvirta: nuoret asiakkaat laskevat tarkasti taskurahansa ja mitä niillä saa. Herkut kainaloissaan lapset kirmaavat leikkikentälle ja uimarannalle. Kyläkioski on viikon kohokohta lapsille ja kohtaamispaikka aikuisille: kahvikupin äärellä vaihdetaan omat, muiden ja kylän kuulumiset. Kyläkioskia pitävät vuorollaan kaikki kylällä toimivat yhdistykset. Sen tuotto käytetään kylän lasten ja nuorten hyväksi.

Torstain kioskivastaava Vainio on varsin tuore haimoolainen ja vihtiläinen. Hän on muuttanut Haimooseen perheineen vuonna 2018. Tie on kulkenut Kemistä Oulun ja Klaukkalan kautta Vihtiin. Merkittävin syy tänne muuttoon oli tontin kunnollinen koko.

– Ja tietty etäisyys lentokentälle, jossa mieheni käy töissä, Vainio lisää.

Tuoreita haimoolaisia ovat myös Eija ja Jonas Donner. He muuttivat lastensa Kristelin ja Lunan kanssa Vihtiin Järvenpäästä. Kaunis koti löytyi joen rannasta aivan koulun läheltä. Tontin reilu koko oli myös tälle kahden koiran perheelle merkittävä asia.

– Ja koulumatka myös, Donnerit sanovat. – Järvenpäässä Kristel olisi joutunut menemään bussilla isoon yhtenäiskouluun, koska lähikoulumme lakkautettiin siellä.

Yhden talven Haimoossa asuneet Donnerit ovat tyytyväisiä uuteen kotikyläänsä.

– Täällä on paljon lämpimämpi fiilis kuin Järvenpäässä.

Uudessa Vihdin kylät -juttusarjassa Luoteis-Uusimaa vierailee Vihdin kylissä.