Sotainvalidien Veljesliiton Vihdin Osaston toiminta päättyi – Pentti Kurunmäki kertaa vihtiläisiä sotainvalideja ja heidän perheitään palvelleen järjestön toimintaa

Sotainvalidien Veljesliiton Vihdin Osaston lopettamiskokous pidettiin Virkistyskoti Päivölässä 16.6.2021. Sotainvalideja, heidän perheitään, läheisiään ja samalla kaikkia vihtiläisiä kunnialla palvellut toiminta kesti runsaat 72 vuotta.

Talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan vuosina 1939-1945 osallistui noin 2 700 vihtiläistä rintamamiestä. Heidän lisäksen sotatoimialueilla työskenteli arviolta noin 50 vihtiläistä naista. Sodissa havoittui 664 vihtiläistä eli noin neljännes rintamalla taistelleista. Kymmenet heistä haavoittuivat jopa moneen kertaa.

Raskaimman uhrin isänmaamme ja kotiseujemme puolesta antoi 304 sankarivainajaa. Heidän joukossaan on 31 niitä, joiden lähiomaisett ovat evakkoina asettuneet Vihtiin.

Sodassa vammautuneiden keskuudessa virisi jo kesällä 1940 keskustelua yhteistoiminnan tarpeesta muun muassa Helsingissä ja ensimmäisten paikkakuntien joukossa myös Lohjalla, jonne sotainvalidien oma osasto perustettiin 11.8.1940.

Valtakunnallinen Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Jyväskylässä 18.8.1940 ja Veljesliiton Uudenmaan piiri Hyvinkäällä 10.12.1944. Vihtiläiset sotainvalidit hakeutuivat aluksi Lohjan alaosastoon, joka toimi seudullisena järjestönä. Vuoden 1945 aikana Lohjan alaosastossa oli keskusteltu siitä, että Vihtiin olisi syytä perustaa oma alaosasto, koska noin sata vihtiläistä kuului Lohjan osastoon. Sekään ei vielä innostanut vihtiläisiä. Siinä tilanteessa Lohjan alaosasto päätti vuonna 1948 perustaa ihtiin kyläosaston. Se keino tepsi.

Sotainvalidien Veljesliiton Vihdin alaosasto perustettiin 9.5.1948.

Alkuvaiheessa Lohjan sotainvalidit tukivat taloudellisesti Vihdin alaosaston toimintaa. Lohjan osastosta siirtyi 66 vihtiläistä sotainvalidia Vihdin alaosastoon. Kaikkiaan Veljesliiton Vihdin osastoon on kuulunut 254 sotainvalidia. Sotainvalidikorvausten piiriin pääsyn edellytyksenä oli kymmenen prosentin haitta-aste.

Perustavassa kokouksessa oli läsnä 16 sotainvalidia ja veljespiirin piirisihteeri Sixten Lepistö Karjaalta, joka valittiin kokouksen puheenjohtajaksi.

Yhdstyksen toiminta jatkui monipuolisena ja vilkkaana. Yhdistyksen alkukymmeninä, kun sotainvalidit olivat nuoria tai enintään keski-ikäisiä, ohjelmassa oli runsaasti yleisurheilu- ja hiihtokilpailuja sekä huvitilaisuuksia, esimerkiksi ”Neliapila-iltamia” naapuriyhdistysten kanssa. Sittemmin kilpailuviettiå on tyydytetty ja jännitystä haettu järjestämällä pilkki- ja onkikilpailuja. Myös retkien järjestämisestä tuli säännöllistä ja suosittua toimintaa.

Sotainvalidien toiminnassa puolisoilla ja leskillä on ollut keskeinen rooli. Yhdistyksen naisjaosto oli aikanaan tärkeä toimija ja tuli veljesyhteisölle. Sotainvalidimiehet ja yhdistyksen naiset tulivat vuonna 2005 siihen tulokseen, että erillinen naisjaosto lopetettiin ja että sotainvalidien puolisoista ja leskistä tuli yhdistyksen jäseniä. Ratkaisu on osoittautunut yhteiseksi hyväksi.

Vihdin osaston aloitteesta järjestettiin 29.5.2017 tilaisuus, johon osallistui kunnan ja seurakunnan, Vihti-Seuran, rotaryklubien, sotaorpojen ja Vihdin karjalaisten edustajia keskustelemaan yheistyöstä isänmaallisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä veteraanisukupolven perinnetyön haasteista.

Sotainvalidien yhteistyö rintamaveteraanien, sotaorpojen ja maanpuolustusjärjestöjen kesken on ollut vilkasta niin, että useimmat tapahtumat ja tilaisuudet ovat olleet yhteisiä. Lisäksi on paikallaan todeta, että sotainvalidit ja koko veteraanisukupolvi – kunniakansalaiset – nauttivat vihtiläisten suurta arvostusta ja varauksetonta tukea. Maininnan ansaitsee muun muassasotainvalidien ja rintamaveteraanien yhteydet kouluihin sekä kunnan nuorisotoiminnan vuotuiset joulujuhlat veteraaneile.

Vihdin kunnalle, seurakunnalle ja lukuisille muille yhteisöille suuret kiitokset siitä tuesta, jota ovat osoittaneet veteraaneille. Kunta aloitti jo vuonna 1949 sotaivalidien avustamisen osoittamalla sotainvalidiyhdistykselle 20 000 markkaa yleisavustusta. Sittemmin avustus on pitkät ajat ollut 5 000 euroa vuodessa.

Vihdin kunta asetti veraanien asioiden avuksi ja tueksi esimerkillisesti veteraanineuvojan vakanssin vuonna 2007. Seurakunta on puolestaan antanut henkisen tuen lisäksi tiloja ja tarjoilua aina, kun veteraanit ovat tiloja tarvinneet.

Sotainvalidiyhdistys on koko toimintansa ajan ollut sekä aktiivinen että vastuullinen taloutensa hoitamisessa. Sillä oli pitkään ”viranomaisrooli”, kun se vastasi kunnan kautta sotainvalideille kanavoitujen tukien jakamisesta jäsenistölle voimassa olevien ohjeiden mukaisesti ja Valtiokonttorin valvonnan alaisena. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet nauttia osaston tarkasta taloudenpidosta mm. henkilökohtaisten avustusten muodossa.

Vihdin kunta teki vuonna 1986 veteraanisukupolven kannalta suuriarvoisen päätöksen, kun se perusti Veteraaniasiain Neuvottelukunnan. Sotainvalidien kannalta hyvin keskeiseksi palveluksi on neuvottelukunnan olemassaolon aikana tullut kuntoutuspalvelut mitään muita palveluja väheksymättä.

Valtakunnallista Sotainvalidipäivää vietetään tänä vuonna kolmatta kertaa 18. elokuuta, nyt Tuusulassa. Tulevien sukupolvien kunniatehtävänä on huolehtia ja vaalia sotasukupolvien - sankarisukupolven - perintoä. Heitä me saamme kiittää itsenäisestä, huvinvoivasta ja kansanvaltaisesta isänmaastamme Suomesta.

Jutun kirjoittaja Pentti Kurunmäki on koonnut Sotainvalidien Veljesliiton Vihdin osaston historian kirjaksi vuonna 2008.