Luoteis-Uusimaa Vanjärvellä: Asukkaat arvostavat yhteisöllisyyttä ja maaseudun rauhaa.
– Emme tarvitse katuvaloja tai pyöräteitä, kunhan koulu ja päiväkoti säilyvät kylässä. Olemme hyvin vähään tyytyväisiä, sanoo tänä kesänä oman pihan hallissa kirpputoria pitävä Outi Paananen.
Paananen on asunut perheineen Vanjärvellä tänä vuonna kymmenen vuotta.
– Muutimme Järvenpään keskustasta, missä lähin kauppa oli 200 metrin päässä oleva K-Citymarket. Nyt lähikauppamme on 12 kilometrin päässä, joten aikamoinen muutos tänne muutto oli. Ensimmäistä kertaa kaikista aikuisiän kodeista tämä paikka tuntuu kodilta, Paananen kuvailee tuntemuksiaan Vanjärvestä.
– Suurin syy, miksi muutimme tänne, oli kyläkoulu. Tykkäsimme ajatuksesta, että lapsi näkee, ettei raha tule vain seinästä ja ruoka kaupasta. Kyläkoulussa tehdään paljon luontoon liittyvää yhteistyötä paikallisten yhdistysten, kuten erämiesten ja marttojen kanssa. Nyt toivomme, että kyläkoulu säilyy myös perheen nuoremmille lapsille, Paananen sanoo.
Kylän ja koulun tiiviistä yhteistyöstä kertoo myös Vanjärvi seuran puheenjohtajana kolme vuotta toiminut Pirkko Kaskinen.
Koulun juhlat ovat koko kylän yhteisiä juhlia.
– Koulun juhlat ovat koko kylän yhteisiä juhlia, Kaskinen kertoo esitellessään 50-luvulla rakennettua Vanjärven seurojentaloa ja juhlasalia, jossa kylän juhlia järjestetään. Seurojentalo toimii myös yhdistysten tapaamispaikkana.
Koska tänäkään kesänä ei voida pitää suuren suosion saavuttaneita ja kylälle tärkeitä kesäjuhlia, toimii yhteisöllisenä tapahtumana Vanjärvi Pubi.
– Vanjärvi Pubi on koko perheen tapahtuma seurojentalon pihalla. Katoksessa voi nauttia kylmiä juomia ja pihalla voi puuhastella eri aktiviteettien parissa. Tämän kesän uutuutena talon pihalle on rakennettu hevosenkengän heittorata, jota miehet pelaavat tosissaan, Kaskinen selittää.
Vanjärven kylässä on toiminut jo viiden vuoden ajan kyläavustaja, Kaskinen kertoo. Kyläavustaja on Suomen Kylät ry:n projekti, jossa pitkäaikaistyöttömiä palkataan työvoimatoimiston kautta kylille töihin. Kaskinen kertoo, että kyläläiset voivat tilata kyläavustajan kotiin töihin, ja korvaus menee kylän hyväksi. Lisäksi avustaja siivoaa seurojentaloa ja tekee muita siivous- ja pihatöitä kylässä. Kaskinen kertoo kyläavustajien olevan positiivinen lisäys kylälle ja harmittelee, että he tulevat palkkatuen takia vain vuodeksi kerrallaan. Kylävustajan lisäksi Vanjärvi-seura saa tuloja Seurojentalon juhlavuokrauksesta sekä erilaisista tapahtumista.
Kylän väestö on sekoitus uutta ja vanhaa alkuperäisine karjalaisineen ja tuoreine muuttajineen. Kylän asutti sodan jälkeen karjalaiset evakot, joista yksi on pihapiirissään kotimuseotakin pitävä Irma Hyytiäinen. Viime vuonna vuoden vanjärveläiseksi valittu Hyytiäinen muutti kotitaloonsa miehensä kanssa vuonna 1957 ja on seurannut kylän eri vaiheita pientilallisen näkökulmasta. Hyytiäinen on kyläkoulun ”koulumummo”, ja tapahtumissa oppilaat ovat saaneet kysyä häneltä kysymyksiä kylän historiasta. Hyytiäinen muistelee myös oppilaiden järjestämää kylän karjalaisia juuria kunnioittavaa evakkokulkuetta.
20 vuotta kylässä asunut Kaskinen kertoo, että viime aikoina kylään on muuttanut paljon lapsiperheitä sekä paluumuuttajia. Kylällä on käynnissä projekti, jossa maanomistajia kontaktoidaan halukkuudesta myydä maata.
Kaskinen kertoo, että kylässä houkuttelee yhteisöllisyyden ja maaseudun rauhan yhdistelmä sekä kaunis luonto. Paananen on samaa mieltä ja kertoo, että apua on aina saatavilla:
– Jos joku on autolla ojassa, niin tarvitaan pari puhelua ja traktori tulee vetämään ylös.
Uudessa Vihdin kylät -juttusarjassa Luoteis-Uusimaa vierailee Vihdin kylissä.
