Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin pyyntilupia viime vuotta enemmän: " Yhdellä luvalla saa kaataa kaksi vasaa. Näin saalismäärästä tulee lukumääräisesti isompi kuin mitä lupia on."
2
Tämä nuori hirvi tuijotteli kuvaajaa pelkäämättä. Kyseessä lienee viime vuotinen vasa, jonka emä on vieroittanut. Tarja Omenainen
Katso isompi kuvaSeija Killström kuvasi Vihdin kirkonkylässä liikkuvan nuoren hirven omassa kotipihassa. Seija Killström
Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin syksyllä alkavalle metsästyskaudelle viime vuotta enemmän hirven ja peuran pyyntilupia. Tänä vuonna hirvilupia myönnettiin 139 kappaletta. Viime vuonna määrä oli 106 kappaletta. Peuroille pyyntilupia myönnettiin 1370 kappaletta, kun viime vuonna lupia myönnettiin 827 kappaletta.
Yhdellä luvalla saa kaataa kaksi vasaa. Verotusohje metsästyskaudelle on, että puolet luvista pyritään täyttämään vasoilla.
– Näin saalismäärästä tulee lukumääräisesti isompi kuin mitä lupia on. Viime vuonna peuroja kaadettiin 502 aikuista ja 632 vasaa. Määrä oli yhteensä 1134 kappaletta, kun lupia oli tuo 827 kappaletta. Kaatoprosentti oli huima 98,8 prosenttia, kertoo Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja JuhaSohlman.
– Tavoitteena on saada peurakanta tasolle, jossa peuroja on 15 eläintä tuhannella hehtaarilla ja hirviä 3-31/2 eläintä tuhannella hehtaarilla. Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistyksen alue on yhteensä 78 000 hehtaaria. Yhdistyksessä on jäseniä 1300-1400. Näistä aktiivisia jäseniä on noin 1100. Jos ei metsästä, ei tarvitse maksaa riistanhoitomaksua, Juha Sohlman jatkaa.
Vihdin kirkonkylässä lähellä asutusta on jo pidempään seikkaillut nuori hirvi, joka on Juha Solhmanin mukaan vieroitettu viimevuotinen vasa.
– Sillä on vielä hieman pallo hukassa, että miten pitäisi toimia. Metsästäjät ovat käyneet paikalla tömistelemässä, että vasa menisi kauemmas asutuksesta. Kaupungeissa tilanne on toisenlainen. Jos kaupunkiasutuksen sekaan eksyy hirvi, niin se usein joudutaan lopettamaan poliisin luvalla, koska hirvi aiheuttaa vilkkaasti liikennöidyillä alueilla vaaratilanteita.
Verotusohje metsästyskaudelle on, että puolet luvista pyritään täyttämään vasoilla .
Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Sohlman
Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistys on tehnyt sopimuksen poliisin kanssa suurriistavirka-avun (SRVA) antamisesta suurriistakonflikteissa. SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.
– Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta, Juha Sohlman jatkaa.
Vihdin ja Karkkilan Riistanhoitoyhdistyksen hoitamia SRVA -tapahtumia on ollut vuoden alusta tähän päivään asti kaikkiaan 101 kappaletta. Näistä 9 kappaletta on ollut hirvikolareita, 64 kappaletta peurakolareita ja 28 kappaletta kauriskolareita. Samalla aikavälillä vuonna 2020 oli hirvikolareita 3 kappaletta, peurakolareita 85 kappaletta ja kauriskolareita 10 kappaletta.
– Riistanhoitoyhdistys on tehnyt sopimuksen poliisin kanssa. Kolarieläin kuuluu yhdistykselle. Yhdistys on jakanut alueensa metsästysseurojen alueiden mukaan ja antanut poliisille kartan ja tiedon henkilöistä kyseisellä alueella. Poliisi soittaa joko kolaripaikalta tai hälytyskeskus tekee soiton yhdyshenkilöille. Päivystys on 24/7. SRVA-henkilöille on koulutusta, mutta seurat päättävät ketkä lähtevät kolaripaikalle, Juha Sohlman valottaa.