Lämmin kesäaamu. Tuulee hieman ja taivaalle kerääntyy tummia pilviä. Juha Uusitalo irrottaa veneen ja ajaa järvelle. Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistyksen hallituksen jäsen on ravustanut pitkään Enäjärvellä ja on nytkin menossa tarkastamaan mertojaan. Aamun saalis on neljä rapua – joista Uusitalo kuitenkin laskee kaksi pienintä takaisin järveen.
– Tämä voi olla hyvä rapuvuosi – se ei vain vielä ole oikein näkynyt minun pyydyksissäni, Uusitalo virnistää.
– Vesi on niin lämmintä, että ravut eivät liiku. Niiden energia menee lämmönsäätelyyn ja hengittämiseen, mies arvelee.
Ravustuskausi alkoi viime viikolla. Kausi jatkuu lokakuun loppuun saakka, ja Uusitalo uskoo, että hänenkin saaliinsa paranevat kauden edetessä ja vesien viiletessä.
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa. Tämän lisäksi 18–64-vuotiailla ravustajilla täytyy olla maksettuna valtion kalastonhoitomaksu.
Kun nämä ovat kunnossa, sanoo Uusitalo, että rapuja voi pyytää eri tavoilla. Merta on toki suosituin väline, mutta Uusitalo kertoo: – Kirkkaissa vesissä voi ravustaa illalla vaikka taskulampulla ja haavilla. Enäjärvessä se ei onnistu.
Siitä ravustajan täytyy huolehtia, ettei hän levitä rapuruttoa. Rapurutto on tauti, joka voi jopa tuhota rapukannan.
– Pyydyksiä, syöttejä ja rapuja ei saa siirtää järvestä toiseen, Uusitalo painottaa.
Uusitalo laittaa nyt pyydystämänsä ravut sumppuun muutamien aiemmin pyydettyjen kaveriksi. Sumpun hän laskee vielä järveen.
– En yleensä kovin kauaa pidä rapuja sumpussa, Uusitalo kertoo ja ajaa veneen laituriin. Nämä ravut hän suunnittelee keittävänsä viikonloppuna.
2
