Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella on syvä huoli siitä, miten työtä voidaan jatkossa tehdä alueella edes nykyisen tasoisesti. Huolen taustalla on valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2022, jonka mukaan toiminnan nykytason ylläpitäminen edellyttää 35−40 miljoonan euron säästöjä, ellei tilanne muutu hallituksen syyskuun budjettiriihessä.
– Ehdotus osoitti poliisille sellaiset resurssit, jotka ovat poikkeuksellisen hankalia toiminnan näkökulmasta, muotoilee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Timo Saarinen.
– Poliisilaitoksen tasolla tilanne konkretisoituu meille marraskuussa käytävissä tulosneuvotteluissa. Siihen mennessä on tehty konsernin tasolla arviot, miten eri vaikutukset jalkautetaan paikallistasolle.
Saarinen kertoo, että Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen laaja toiminta-alue pääkaupunkiseudun kyljessä on haastava ja laitoksella on jo nyt maan poliisilaitoksista vähiten poliiseja asukaslukuun nähden.
– Poliisi tarvitsisi pitkän aikajänteen rahoitusmallin, jotta toimintaa pystyttäisiin suunnittelemaan, hän toteaa.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos kävi läpi nykytilaansa ja tulevaisuuden näkymiään keskiviikkona järjestetyssä etäkatsauksessa, johon oli kutsuttu alueen kunnanjohtajat ja poliittisia vaikuttajia. Saarisen mukaan alustavasti voi spekuloida, että Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen osuus vähennysvelvoitteesta voisi olla noin kahdeksan prosenttia. Koko Suomen poliisin kuluista noin 70 prosenttia on henkilöstökuluja.
– On sanomattakin selvää, että ison luokan säästötoimia ei voida toteuttaa ilman, että ne jollakin tavalla kohdistuvat henkilöstökuluihin. Periaate kuitenkin on, että viimeisinä keinoina käytetään lomauttamisia ja irtisanomisia, sanoo Saarinen.
Hän arvelee, että Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella vähennysvelvoitteeseen voitaisiin päästä määräaikaisten työsopimusten katkaisemisella ja eläköitymisten kautta. Tilanne on haastava, sillä henkilöstö on jo nyt alimitoitettu.
– Työnantajan näkökulmasta henkilöstön työkyky ja työhyvinvointi muodostuu isoksi haasteeksi, toteaa Saarinen.
Saarisen mukaan edessä todennäköisesti olevat säästötoimet tulevat väistämättä vaikuttamaan kaikkeen poliisin toimintaan.
Tavallisille kansalaisille niukkenevat resurssit näkyisivät muun muassa avunsaannin viivästymisenä ja vaarantumisena sekä poliisin läsnäolon vähenemisenä niin liikennevalvonnassa kuin julkisilla paikoilla. Myös poliisin tekemä omaehtoinen paljastava toiminta vähenisi, mikä vaikuttaisi piilorikollisuuden lisääntymiseen.
– Esimerkiksi törkeät huumausainerikokset, jotka ovat järjestään poliisin omalla toiminnallaan paljastamia, alkavat vähentyä. Tilastollisesti voi näyttää siltä, että yhteiskunta voi paremmin, mutta tosiasia tilastojen takana on ihan toinen.
Erityisen huolissaan Saarinen on säästöjen vaikutuksista nuorten parissa tehtävään ennaltaehkäisevään työhön.
– Sitä on vaikea mitata, mutta sitä ei pitäisi hylätä, koska sillä on ehdottomasti kustannusvaikutuksia ja hyvinvointivaikutuksia.
Kuitenkin niukkenevilla resursseilla pitäisi voida puuttua esimerkiksi verkkorikollisuuden kasvuun sekä radikalismin ja etnisten ryhmien aiheuttamaan jännittyneisyyteen sekä rajojen taas avautuessa liikkuvan järjestäytyneen rikollisuuden paluuseen.
– Toivottavasti tämä kaikki ei heijastu poliisin luotettavuuteen, koska sitten menetämme suurimman voimavaramme, eli kansalaisten tuen.
Katsaukseen osallistuneiden poliitikkojen puheenvuoroissa kuului synkkyys poliisin kasvavasta työtaakasta ja niukkenevista resursseista sekä huoli tilanteen vaikutuksesta kansalaisten turvallisuudentunteeseen ja luottamukseen poliisia kohtaan. Timo Saarisen mukaan tarkoituksena ei ole lähteä pelottelulinjalle vaan olla realistinen.
– Olemme turvallinen yhteiskunta, perusasetelma on kunnossa. Mutta kansalaisille voisi tulla vielä suurempana järkytyksenä se, jos rikoksia alkaa tapahtua eikä asialle voi enää tehdä mitään, kuin se, että kerromme etukäteen, miltä realiteetit meistä näyttävät.