Hevosenlannasta eroon pääseminen hankaloitui monilla talleilla Etelä-Suomessa Fortumin lopetettua HorsePower-palvelunsa viime keväänä. Näin kävi myös hevospitäjä Vihdissä, jossa hevosia lasketaan olevan noin 2000 yksilöä.
Vesikansassa asuva Suvi Almqvist oli yksi pulaan joutuneista, kun Fortum lopetti palvelunsa. Hänellä on kotinsa yhteydessä olevassa tallissa neljä hevosta. Hevoset ovat hänen SM-tasolla esteissä kilpailevan tyttärensä kilpahevosia. Lantala tyhjennetään neljä kertaa vuodessa.
– Harmaita hiuksia Fortumin lopettaminen meinasi tuottaa. Etsin kuumeisesti kuljetusfirmaa, joka voisi kuljettaa hevosenlannan johonkin. Lopulta päädyin Moondo-nimiseen firmaan. Se vie lannan Ämmässuolle. Olen tehnyt heidän kanssaan jätteenkäsittelysopimuksen, Almqvist kertoo.
– Saman lantamäärän kuljettaminen on nyt moninkertaisesti kertaa kalliimpaa kuin Fortumin kanssa. Fortumin maksu palvelusta oli 198 euroa. Nyt maksan kuljetusfirmalle 300 euroa ja Ämmässuon kaatopaikalle jätteenkäsittelymaksua 300 euroa jokaisesta kuljetuskerrasta.
HorsePower loppui siksi, että Fortum myi hevosenlantaa polttaneen lämpövoimalansa Vantaan Energialle. Almqvist toivoo, että Vihdistä tulee mallikunta, joka käyttää hevosenlannan oman kunnan hyödyksi tuottamalla energiaa tai lannoitetta.
– Nyt rahani kuljetuspalvelusta menevät espoolaiselle yrittäjälle.
Maatilojen kesantonurmien hyödyntämisessä yhdessä hevosenlannan kanssa biokaasuksi on potentiaalia.
Vihti Energian yrittäjä Mikko Keisala
Alalle on tullut uusia yrittäjiä Fortumin palvelun loppumisen jälkeen. Vihtiläisen Vihti Energian yrittäjä Mikko Keisala näkee hevosenlannan käyttämisessä biokaasun lähteenä merkittävän potentiaalin Vihdissä.
– Maatilojen kesantonurmien hyödyntäminen yhdessä hevosenlannan kanssa biokaasuksi on kiinnostava mahdollisuus. Biokaasureaktorissa syntyy biokaasun yhteydessä lisäksi luomulannoitetta. Hevosenlannasta ja nurmista on mahdollista saada kannattavaa toimintaa Vihdissä, kertoo Biokaasua Uudeltamaalta -hankkeen ohjausryhmässä mukana oleva Keisala.
Työtehoseura selvittää hankkeen toteutumisen mahdollisuuksia Vihdissä toteuttamistutkimuksella. Yhteistyö biokaasun tuottamiseksi voisi käynnistyä Vihdissä kahden vuoden sisällä.
– Biokaasulaitoksen hyvä puoli on se, että laitos toimii koko ajan ja tuottaa tavaraa jatkuvalla syötöllä maakaasuputkeen. Käytännössä tämä toimisi niin, että otan lannan vastaan ja hoidan käsitellyn tuotteen eteenpäin tarvitsijoille, Mikko Keisala selventää.
Keisala pyörittää kolmea lämpölaitosta kotimaisella hakkeella. Kaksi lämpölaitoksista sijaitsee Nummelassa ja yksi Nurmijärvellä. Ensimmäisen lämpölaitoksen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa lukenut yrittäjä perusti yhdeksän vuotta sitten Parman Nummelan betonitehtaalle. Toinen lämpölaitos nousi Parman Nurmijärven tehtaalle kolmen vuoden päästä. Kolmas ja suurin laitos lämmittää Nummelanharjun koulua, Vihdin lukiota, oppilaitosten liikuntasalia ja Vihdin uimahallia.