Pääsy hoiva-asumiseen on vaikeutunut Vihdissä. Vaikka vanhus – tai nuorempi ympärivuorokautisen hoivan tarvitsija – on saanut päätöksen tehostettuun palveluasumiseen pääsystä, hän joutuu odottamaan paikkaa kuukausia.
Nummelan ja Karkkilan vuodeosastot täyttyvät näistä "säilöttävistä" odottajista. Nummelalainen Kirsti Laitinen (81) kaatui kotona kolmesti ja on ollut vuodeosastolla lähes puoli vuotta, mutta on tyytyväinen hoivapaikan odottaja: – Täällä on turvallinen olo, ja hoitoa saa!
K eskimääräinen odotusaika hoiva-asumiseen oli tammi-kesäkuussa 126 vuorokautta – runsaat neljä kuukautta – Vihdissä ja Karkkilassa. Mikä on odotusaika nyt?
– Se vaihtelee kuukausittain ja kunnittain. Kesä–syyskuun aikana keskimääräinen odotusaika palvelutarpeen toteamisesta paikan saamiseen oli Vihdissä 105–125 vuorokautta ja Karkkilassa 60–76 vuorokautta, vastaa Marketta Roinisto, sosiaalipalvelujen palvelujohtaja perusturvakuntayhtymä Karviaisesta.
– Paikan saaminen on vaikeutunut erityisesti Vihdissä, jossa väestön ikääntyminen on voimakasta.
Hoivakotipaikkojen vapautumisen lisäksi odotusaikaan vaikuttavat asiakkaan hoidon tarpeen kiireellisyys ja asiakkaan toiveet.
Vihdissä ympärivuorokautisen asumispalvelun tarve kasvaa lähivuosina noin 10– 15 paikalla. Esimerkiksi tälle vuodelle kunta on budjetoinut liian vähän rahaa tehostetun asumispalvelun ostoon, ja määräraha ylittyy.
Kun ikäihmisen toimintakyky heikkenee, Karviaisen sosiaalitoimen ja terveydenhuollon moniammatillinen SAS (Suunnittele, Arvioi, Sijoita) -yhteistyöryhmä päättää, pärjääkö hän kotona vai tarvitseeko palveluasumispaikan. Käytännössä suurin osa palveluasumispaikoista on nykyään raskaan hoidon hoivapaikkoja. Näihin pääsyä odotetaan nyt pitkään.
Näkymätön jono on se joukko vanhuksia, jonka ei vielä katsota täyttävän palvelutalokriteerejä.
Miten tilanne saataisiin paremmaksi?
– On selvää, että alueella tarvitaan jonkin verran lisää hoivakotipaikkoja vastaamaan väestön ikärakenteen muutokseen, Roinisto vastaa.
Kotona asuminen halutaan edelleen mahdollistaa mahdollisimman pitkään myös huonokuntoisille ikääntyneille, niin kauan kuin oma koti on turvallinen paikka asua. Kotihoitoa, kotona asumista tukevia palveluja, kotiin vietäviä palveluja, omaishoitoa ja kuntoutusta on kehitettävä. Näiden palvelujen kattavuutta ja riittävyyttä on arvioitava reaaliajassa.
Roinisto painottaa, että väestön ikääntymisen haasteeseen ei voida vastata vain sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoin.
– Haluamme tukea ja vahvistaa kaikkea sellaista toimintaa, jolla ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä voidaan tukea. Tässä on kunnilla, järjestöillä ja kaikilla paikallisilla toimijoilla tärkeä rooli.
Mitä maksaa? Ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen kuluu Vihdillä tänä vuonna arviolta 5,92 miljoonaa euroa, viime vuonna meni 5,33 miljoonaa. Karkkilalla vastaavat luvut ovat noin 2,18 miljoonaa ja 1,94 miljoonaa, kertoo Karviaisen hallinto- ja talousjohtaja Eero Aitkoski.
Lue yksi tarina vuodeosastolta: Anitta Siponen käy päivittäin miehensä luona Nummelan vuodeosastolla