Vihdin kunnan tehtävät kapenevat, kun vuosia valmisteltu sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnalta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
– Kyseessä on historiallinen kuntauudistus. Toivon, että tulevina vuosina ei lähdettäisi siirtämään enempää kuntapalveluita kuntaa suuremmille aluehallinnon tasoille, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola.
Hän muistuttaa, että kuntajärjestelmän vahvuus on ollut aina subsidiariteettiperiaate: mitä lähempänä kuntalaista päätöksiä tehdään, sitä parempia ne ovat.
– Toivotan kyllä tervetulleeksi valtiohallinnon ja maakuntien liittojen tehtävien tarkastelun osana hyvinvointialueuudistusta.
Kuntaveroprosentti on Vihdissä nyt 20,5. Nykyisen arvion mukaan se olisi 8,11 vuonna 2023.
Vihdin valtionosuudet ovat kuluvan vuoden talousarviossa noin 32,9 miljoonaa euroa, ja arvion mukaan ne olisivat jatkossa noin 13,8 miljoonaa vuodessa.
– Sote-uudistuksen taloudellinen vaikutusarviointi perustuu toukokuussa 2021 julkaistuihin valtiovarainministeriön ennakkotietoihin. Lopulliset laskelmat muodostuvat kuitenkin vasta vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätösten mukaan – vasta silloin tiedetään tarkat veroprosenttileikkaukset sekä vaikutukset tulevien vuosien kunnan talouteen.
Eerola lisää, että sote-uudistus sisältää muutosrajoittimen. Sillä turvataan uudistusta edeltävä taloudellinen tilanne kunnissa uudistuksen voimaantulovuonna.
– Seuraavina vuosina enimmäismuutos kasvaa porrastetusti +/-15 eurosta kohti viidennen vuoden pysyvää maksimimuutosta, joka on +/- 60 euron per asukas. Vihdissä tämä enimmäismuutos tarkoittaa noin 1,8 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia kunnan tulevien vuosien kokonaisrahoituksesta
Mitä Vihdille tarkoittaa, että hyvinvointialue vuokraa kunnalta sote- ja paloasematilat siirtymäajaksi?
– Tilat vuokrataan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja tämän jälkeen tilojen vuokrauksesta neuvotellaan hyvinvointialueen kanssa, vastaa Eerola.
– Toivon, että Vihdin väestöpohja turvaa kuntapalvelut myös jatkossa Vihdissä. Tulevien vuosien hyvinvointialueiden päättäjät ovat tässä keskeisessä asemassa, ja siksi toivoisin hyvinvointialueille vihtiläistä ääntä kuuluviin.
Hyvinvointialueen 79-jäseninen valtuusto valitaan aluevaaleissa 23. tammikuuta.
Hyvinvointialue on uusi hallintotaso kunnan yläpuolella. Säilyvätkö vai häipyvätkö kuntarajat tulevaisuudessa?
– Toivon, ettei hyvinvointialueesta tule koskaan yhtä kuntaa. Valta kuntalaispalveluista on hyvä pitää vihtiläisten käsissä.
Eerola luottaa kuntien ja kuntapolitiikan vetovoimaan, mutta myös aluevaaleissa olisi vihtiläisten jaksettava äänestää.
Tuleeko muutoksia kunnan henkilöstömäärään, joka on nyt noin 1 200?
– Valtaosa muutoksista on jo tehty, koska Vihdissä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastuspalvelut ovat erillisen organisaation järjestämiä.
– Joitakin muutoksia tulee silti tehdä, koska kunta ei voi jatkossa myydä esimerkiksi hyvinvointialueille ateria- ja puhdistuspalveluita, ja vuodesta 2023 alkaen kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueille.
Kunnilla on tänä päivänä noin 700 lakisääteistä tehtävää ja yli 1 000 velvoitetta. Uskon, että tulevina vuosina kuntatalouden kehitys jatkaa kiristymistään: mitä ”omavaraisempia” olemme taloudellisesti, sitä paremmat lähtökohdat meillä on, sanoo kunnanjohtaja Erkki Eerola.
Hän toivoo, että sote-uudistuksen jälkeen tehtäväsäätely pysäytettäisiin hetkeksi, jotta voitaisiin arvioida kunnolla eri hallinnon tasojen toimivuutta.
– Soteuudistus ja sen jälkeinen työvoima- ja elinkeinopalvelujen siirto kunnille ovat historiallisesti merkittäviä uudistuksia. Sote-uudistus ja palvelujen siirto yksittäistä kuntaa suuremmille alueille on toivottava uudistus, mutta nykyinen rahoitusmalli ja hyvinvointialueiden sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin irrottaminen toisistaan herättää huolta.