Ojakkalalainen Maiju Jääskeläinen on aktiivinen taustavaikuttaja kuntapolitiikassa. Hän oli vaalipäällikkönä perussuomalaisen valtuutetun Veli-Matti Laitisen (ps) kuntavaalikampanjassa ja kenttäpäällikkönä eduskuntavaaleissa. Hän on sitä mieltä, että apu pakolaisille tulee kohdentaa suoraan kriisialueille eikä pakolaisia pidä ottaa. Työperäistä maahanmuuttoa hän pitää suotavana.
– Maahanmuutto ja pakolaiset jakavat paljon mielipiteitä. Mielestäni näiden ihmisten apu pitäisi kohdentaa suoraan kriisialueille, eikä meidän pidä ottaa lainkaan maahanmuuttajia tai kiintiöpakolaisia. Työperäinen maahanmuutto on mielestäni suotavaa, jos tulijat elättävät itse itsensä ja mahdollisen perheensä.
– Suomella ei ole velvollisuutta ottaa kiintiöpakolaisia, jotka tunnetusti työllistyvät ja sopeutuvat huonosti maahamme. Suomen kestävän kehityksen kannalta on panostettava enemmän työperäiseen maahanmuuttoon, joka hyödyttää huoltosuhdetta, toisin kuin pakolaiset, jotka lisäävät huoltosuhteen painetta ja syövät resursseja. Jos kiintiöpakolaisia kuitenkin otetaan, kannattaisi valikoida sellaisia, jotka koulutuksensa puolesta vastaavat Suomen työvoiman tarpeita.
Politiikkaa seuranneena Maiju on huomannut, että Vihdin valtuustossa on ollut aloite, jossa esitetään, että Vihti lopettaisi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen.
– Harmillisesti aloite ei saanut viimeksi riittävää kannatusta. Toivon, että vastaava aloite tulisi uudelleen valtuutetuille käsiteltäväksi. Toivoisin, että ne, jotka viimeksi vastustivat aloitetta ottaisivat tarkemmin huomioon miten paljon on asioita, joiden pitäisi mennä etusijalle päätöksiä tehdessä. Toivottavasti myös uudet valtuutetut, jotka eivät olleet viime kaudella vielä päättämässä asioista, laittavat ensin omien kuntalaisten asiat etusijalle.
Maiju nostaa esille Vihdissä kiintiöpakolaisille räätälöidyn nivelluokan, josta oli tarkoitus siirtyä vuoden päästä normiopetukseen.
– Tämä ei käytännössä toiminut ja pakolaiset kuormittavat Vihdissä resurssipulasta kamppailevaa koulujärjestelmäämme. Emme voi auttaa muita niin paljon, että ajamme auttamisella itsemme taloudelliseen ahdinkoon ja turvallisuuden romahtamiseen. On kaikkien etu, että hoidamme omat asiamme ensin kuntoon ja autamme vasta sitten muita, jos on varaa.
– Maahanmuuttopolitiikka tulisi hoitaa niin, että auttaminen tapahtuu paikan päällä tai lähialueilla. Aina sanotaan, että vastakkainasettelua tulee välttää, mutta nämä pakolaisiin laitetut rahat ovat pois jostain muusta. On hyvä miettiä kuinka paljon inhimillistä kärsimystä autetut ovat aiheuttaneet esimerkiksi seksuaalirikoksilla, joissa he ovat yliedustettuina rikostilastoissamme.
– Laajan maahanmuuton myötä yhteiskunnan sisäisen luottamuksen hajoaminen on huolestuttavaa ja arvoihin liittyviä ristiriitoja on paljon. Suomalaista kulttuuria pitää kunnioittaa, eikä muokata maahanmuuton myötä monikulttuurista valtiota. On huolestuttavaa, että kotimaisia perinteitä kunnioittavia leimataan rasisteiksi ja joissakin tapauksissa syytteitä ja sakkoja annetaan mielipiteiden ilmaisusta.
Nummelalaisen eläkkeellä olevan aikuiskouluttajan, some-aktiivin Solja Pistolin mielestä ihmisyyden mitta on toisten ihmisten auttaminen. Hänen ystäväpiiriin kuuluu kolme irakilaista, jotka majoittuivat aikanaan Hopeaniemen vastaanottokeskuksessa. Ystävänä on myös yksi syyrialainen, johon hän tutustui Vihdin Shakkikerhossa. Vain yksi heistä asuu enää Vihdissä. Hän tuntee joitakin maahanmuuttajia sieltä täältä, myös muutamia suomalaisen kanssa avioituneita. Hän on toiminut maahanmuuttajien kouluttajana ja mamu-ryhmien luokanvalvojana Amiedussa.
– Kaikki maahanmuuttajat ovat paljon muutakin kuin kuluerä: he ovat ihmisiä, opiskelijoita, työntekijöitä, urheilijoita, äitejä, isiä, lapsia ja isovanhempia. Tästä näkökulmasta emme juuri eroa toisistamme. Kaikki haluavat pääsääntöisesti samaa: hyvää elämää ja onnea lähimmilleen.
– Vihti on ilmoittanut ELY:lle haluavansa pakolaisina vain lapsiperheitä, mutta kunta ei ole lapsiystävällinen. Vihdistä puuttuu esimerkiksi tiloja kuten perhepalvelukeskus sekä yhteispalvelupisteet, lisäksi kunta tiedottaa vain suomeksi. Kiintiöpakolaisista on tehty kustannuksiin liittyen yleispätevä syntipukki ja juuri nyt, kun kiintiöpakolaiset eivät tarvitse valmistavaa koulutusta, se on lopetettu vaikka sille olisi muita tarvitsijoita.
Soljan mielestä Vihdin kannattaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, jotta kunta saa korvauksia valtiolta kotouttamislain velvoittamista toimista. Vihtiin on vuosina 2016-2021 tullut yhteensä 40 kiintiöpakolaista, heistä 21 on muuttanut pois Vihdistä. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaana on myös 135 turvapaikanhakijataustaista ihmistä. Suurin osa Vihtiin tulijoista on työperäisiä maahanmuuttajia.
– Jos sopimus ELY-keskuksen kanssa puretaan, joutuu Vihti maksamaan itse kaikki kotoutuskulut, joista on vuosittain saatu korvauksina satoja tuhansia. Kuntaan saapuessaan myös muut kuin pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat oikeutettuja maahanmuuttopalveluiden tarjoamaan tukeen. Ylivoimaisesti suurin osa Vihdin vieraskielisistä on muita kuin pakolaisia.
– Keha-keskus maksaa laajasti kotoutustukia kansainvälistä suojelua saaneiden ihmisten kotouttamiseen kolmen vuoden ajalta ja kiintiöpakolaisista neljä vuotta, mutta on paljon myös erityiskustannusten korvauksia, joita maksetaan 10 vuotta tai kunnes pakolainen on saanut Suomen kansalaisuuden. Näitä ovat muun muassa lastensuojelu- ja sote-kulut. Nyt kun 21 kiintiöpakolaista on muuttanut pois Vihdistä, Vihti ei säästä mitään. On vain pari luokkaa ja ryhmää siellä täällä, joissa on nyt yksi lapsi vähemmän, Solja Pistol huomauttaa.
– Inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta Vihdin kannattaa jatkaa pakolaissopimusta ELY:n kanssa. Vihtiinhän ei ole mitään hinkua. Uudenmaan ELY-keskuksen tiedusteluihin on 2021 luvattu yksitellen kuntapaikkaa kahdellekymmenelle turvapaikanhakijana tulleelle, mutta kukaan ei halunnut Vihtiin.
– Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus. Ilmastopakolaisia ennustetaan olevan tulevaisuudessa jopa satoja miljoonia. Kiintiöpakolaiset valitsee UNHCR heikoimmassa asemassa olevista pakolaisista pakolaisleireiltä. Huonon huoltosuhteen vuoksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.