Nuuksion Taika on saanut Opetus- ja Kulttuuriministeriön 2-vuotisen rahoituksen Vuodenkierto-hankkeeseen. Vanhan perinnetiedon pohjalta Vuodenkierto-hanke kehittää tapahtumia, joissa taiteen keinoin herätetään perinteet eloon ja tuodaan tähän aikaan. Otalammella Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Nuuksion Taika tarjoaa Vihdissä ohjelmapalveluja, joiden näyttämönä toimivat Väinämöisen kotikylän mukaan nimetty ja entisajan tapaan rakennettu Wäinölä sekä Nuuksion luonnonkauniit maisemat. Nuuksion Taika aloittaa Vuodenkierto -hankkeen kekrijuhlasta, josta jatketaan Karhunvuoden ja Aurinkovuoden juhliin. Kansanomainen vuodenkierto eli ajastaika sisältää perinnejuhlia, jolloin yhteisö jättää arjen työt taakseen ja kokoontuu yhteen tarinoimaan, musisoimaan ja syömään.
Vuodenkierron kekriä juhlitaan sunnuntaina 31.10. kello 15 - 18 Nuuksion Wäinölässä. Kekri oli maatalousyhteisön tärkein juhla, johon entisajan vuodenkierto päättyi ja uusi vuosi alkoi. Kun sato oli korjattu, oli aika juhlia ja pitää tauko. Kekrin juhlimisella on pitkä historia, joka ulottuu rautakauteen asti yli 2000 vuoden päähän ja kekriä vastaavia juhlia on vietetty kautta aikain eri puolilla maailmaa. Ensimmäisen vuoden juhlat toteutetaan Nuuksion Wäinölässä, toisena vuonna niitä viedään eri puolille Suomea. Vuodenkierron tapahtumien keskiössä on vastuullisuus, inklusiivisuus, osallistaminen ja ihmisen luontosuhde. Vuodenkierron juhlissa tarjoillaan kasvisruokaa ja tapahtumapaikat ovat esteettömiä.
Hankkeen vetäjänä toimii Nuuksion Taian matkailuyrittäjä Satu de Weerd. Suunnitteluryhmässä ovat mukana taiteilijat Gabriela Ariana, Magdalena Mölsä ja Ulla Hillebrandt. Heidän lisäksi Vuodenkierron juhlissa esiintyy useita muita taiteilijoita. Hankkeen tavoitteena on taiteilijoiden työllistyminen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää toimintatapaa matkailualan ja taiteilijoiden yhteistyölle. Vuodenkierto tekee yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa, jotta Vuodenkierron juhlista tulisi kaikkien Suomessa asuvien kansanjuhlia, myös maahanmuuttajien juhla. Suunnitteluryhmässä on mukana sekä Chilessä syntynyt että somalitaustainen taiteilija.
Perinteisen kekrin teemat ovat Wäinölän juhlassa mukana tähän aikaan tuotuna. Perinteisen sadonkorjuun lisäksi puhutaan henkisestä sadonkorjuusta. Ohjelma alkaa ja loppuu Wäinölän nuotiotulilla taiteilija Gabriela Arianan opastamana. Alussa rauhoitutaan kekrin tunnelmaan ja lopussa nostetaan omaa voimaa rummutuksen myötä. Wäinölän hirsituvassa ohjelma jatkuu perinnemusiikin ja kekrin perinteiden parissa.
Mukana on Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs, tutkija Anna Rauhala, joka kertoo kekrin taustasta, kekripukista ja Jakoajasta. Kansanmuusikot Ulla Hillebrandt ja Olli Kari luovat kekrin äänimaisemia kanteleella, huiluilla ja munniharpulla sekä harmonikalla ja viululla. Kekrijuhlassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä. Kekrimenun on suunnitellut Maa- ja Kotitalousnaisten Suvi Malin. Perinteisesti kekrinä on mässäilty lihalla, mutta Wäinölässä tarjotaan vastuullista kasvisruokaa.