Vihdissä varttunut ja sittemmin helsinkiläistynyt Janne Örnberg on julkaissut ensimmäisen kirjansa.
Emman perilliset – Suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet on lähes 400-sivuinen musiikkitietoteos. Kirjan taustavaikuttajina ovat Kati Järv i ja Jori Venemies.
Musiikkitoimittajana pitkään työskennellyt Örnberg kertoo valinneensa suomalaisen rautalankamusiikin kirjansa aiheeksi, koska toteaa kyseiselle musiikkisuuntaukselle olevan nyt menekkiä.
– Kirjakaupat ovat jo pullollaan suomirokin historiikkeja. Halusin kirjoittaa aiheesta, josta mielestäni ei vielä lainkaan ole ylitarjontaa, vaan päinvastoin kysyntää.
– Kirjassa tarkastellaan nuorisomusiikin kehitystä Suomessa. Rautalankamusiikki on vain yksi näkökulma tähän.
Lehtiartikkeleiden lisäksi Örnberg on laatinut radio-ohjelmia kitaramusiikin historiasta. Hän kertoo kirjan tekemiseen kuluneen 20 kuukautta.
Muutos on aina tervetullutta. Näin on myös musiikissa.
Janne Örnberg
– Kirjaa tuskin olisi syntynyt ilman koronapandemiaa. Sanoin töissä, että minut voi hyvin lomauttaa määräajaksi, kertoo päätyötään espoolaisessa matkamuistotukussa tekevä Örnberg.
Suomalaisen rautalankamusiikin syke rytmittää sivulta sivulle etenevää tutkimusretkeä; miten sukupolvet toisensa jälkeen löytävät musiikkilajin pariin ja kuinka musiikintekijät muokkaavat sitä oman itsensä ja aikansa kuuloiseksi.
– Muutos on aina tervetullutta. Näin on myös musiikissa. Jos jotain asiaa toistaa liikaa samanlaisena vuodesta toiseen, on kuin blandaisi drinkkiä loputtomiin. Jossain vaiheessa se ei mene enää jalkoihin eikä nouse päähän, eli siitä tulee vain tylsää, Örnberg kuvailee.
Kirja on saanut nimensä suomalaisen rautalankamusiikin pioneeriksi koetun yhtyeen The Soundsin kappaleesta Emma.
– Emma julkaistiin tammikuussa 1963 ja se oli ensimmäinen Suomessa levytetty rautalankamusiikkikappale.
– Siihen aikaan rautalankamusiikki oli modernia. Sitä kuuntelivat 16–24 -vuotiaat. Voi sanoa, että musiikkilaji ei syntynyt median ja levy-yhtiöiden vaikutuksesta, vaan niistä huolimatta.
Kirjaan vihtiläistä maustetta tuo nummelalainen kitaristi Kari Talaslahti ja rautalankamusiikkifestivaalien järjestäjä ja muusikko Jani Lehtinen.
– Se, että ylipäätään kiinnostuin historiasta, on peruskoulun historian opettajani Petteri Pulkkisen ansiota.
– Pulkkinen osasi esittää asioita mielenkiintoisesti ja tarpeeksi lennokkaasti. Ne sopivat hyvin nuoren pojan mielenmaisemaan.
Ensimmäisellä soittotunnilla Örnberg kävi Pertti Ihalaisen luona. Ihalainen toimi lisäksi Örnbergin luokanopettajana.
– Ihalainen on opettanut sukuamme kahdessa polvessa. Hän vaikutti myönteisesti siihen, että kiinnostukseni heräsi tutkia populaarimusiikkia ja sen kehittymistä.