Vihtiläinen maailmalla: | Vihtiläistaustainen Satu Birch yksikön johtajana Texasissa: "Nummela-city on kasvanut hurjasti siitä kun lähdin"

Vihtiläisjuurinen Satu Birch (Heikinaho) toimii kansainvälisten opiskelija- ja tutkijapalveluiden yksikön johtajana Texas-Arlingtonin yliopistolla. Yliopistokaupunki Arligton sijaitsee vain parinkymmenen mailin päässä Dallasista.

– Arlingtonissa on 400 000 asukasta, koko metropolialueella noin seitsemän miljoonaa. Se on kaupunkia kaupungin perään, Birch kuvailee.

Satu Birch, 53, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Nummelan keskustassa.

– Nummela-city on kasvanut hurjasti siitä, kun lähdin. Silloin täällä oli ehkä 5 000 asukasta.

Birch lähti lukion jälkeen Pohjois-Amerikkaan. Kielet ja erilaiset kulttuurit ovat kiinnostaneet häntä aina, mutta innostukseen vaikutti isosti myös lukion englannin opettaja Vuokko Sivuranta.

Aluksi Birch kokeili kääntäjän uraa, mutta siellä työ oli yksinäistä puurtamista.

Laina, stipendi tai perheen tuki ovat kolme yleisintä tapaa rahoittaa opinnot.

Satu Birch

Satu Birchin alempi tutkinto onkin kielistä: saksasta ja espanjasta. Maisterintutkinnon nainen on tehnyt henkilöstöhallinnon puolelta. Lakiasioihin hän on erikoistunut työuran kautta.

– Olen työskennellyt 20 vuotta yliopistomaailmassa; tällä laitoksella 15 vuotta. Aiemmin hoidin muun muassa työlupa-asioita juristien apuna.

Nyt 30 vuotta Texasissa asunut Birch on jäänyt pysyvästi Yhdysvaltoihin paitsi työuran myös perheen vuoksi. Hänellä on Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa tietotekniikka-alalla työskentelevä puoliso ja 20-vuotias tytär.

Satu Birch jutustelee rauhallisesti, muotoilee sanottavansa. Kaikki suomalaisuus ei ole karissut pois.

Kansainvälisellä osastolla esimerkiksi espanjan kielen taidosta on etua.

– Tässä työssä maailma tulee luokseni. Laitoksellamme on noin 45 000 opiskelijaa. Kymmenisen prosenttia heistä on kansainvälisiä. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista tulee Etelä-Aasiasta, mutta meillä on edustettuna myös 100 muuta maata.

Birch auttaa opiskelijoita ja kansainväliseen vaihtoon tulevia tutkijoita tai professoreita muun muassa lupa-asioissa, mutta myös käytännön jutuissa. Laitoksella annetaan vinkkejä esimerkiksi matkapuhelimen, ajokortin, asunnon tai sosiaaliturvatunnuksen hankkimiseen.

– Isoin juttu on, että opiskelija tai vaihtoon saapuva tutkija tulee laillisesti maahan, ja luvat pysyvät voimassa. Opintojen on oltava täysiaikaisia. Silloin kursseja voi pudottaa pois vain poikkeusluvilla.

Opiskelijan viisumihakemukseen laitetaan elinkustannukset, opintojen hinta ja se, miten ne aiotaan rahoittaa.

– Vaihtoehtoina ovat tavallisimmin laina, perheen tuki tai stipendi.

Edullisin vaihtoehto Amerikkaan lähtemisessä ovat vaihto- tai jatko-opinnot. Kandidaatin tai maisterin tutkinnon hankkineet voivat työllistyä opintojen ohessa myös apuopettajiksi.

Suomalaisia ja eurooppalaisia on ollut Birchin mukaan toistaiseksi varsin vähän Texasissa. Hän myöntää, että kulut opinnoista ovat kovat, sillä vuotuiset opiskelukulut ovat noin 25 000 euroa.

– Tavallisimmin stipendejä saa kaupallisille ja teknisille aloille, Birch vinkkaa.

Alemman tason tutkintoon on yleissivistystä laajasti mittaavat pääsykokeet. Vasta maisteritasolla kokeet keskittyvät omaan aineeseen. Todistuksista voidaan katsoa myös arvosanoja.

– Katso, mitä stipendejä Yhdysvalloissa on tarjolla. Tietoa on saatavilla paljon. Kysy rohkeasti, kun olet löytänyt sopivan paikan. Myös minuun voi olla yhteydessä, Birch kannustaa nuoria.

Asuuko Vihdistä kotoisin oleva tuttusi ulkomailla? Vinkkaa haastateltavaa toimitukseen: viu.toimitus@media.fi