Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vihdin Uutisten vaalikone nyt auki - löydä ehdokkaasi!

Vaikka käteisen käyttö vähenee jatkuvasti, saatavuus koetaan silti tärkeäksi

Käteisen rahan käyttö maksuvälineenä on vähentynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan, ja koronaviruksen myötä väheneminen on ollut erityisen voimakasta. Käteisen käytön ei myöskään tutkimusten mukaan odoteta enää palaavan pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Vihdin kunnan alueella käteistä voi nostaa pankkien lisäksi sekä käteisautomaateista että kauppojen kassoilta. Käteisautomaatteina Vihdissä toimivat Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto-automaatit ja Nokas CMS Oy:n operoimat Nosto-automaatit.

Vihdissä on tällä hetkellä kuusi Otto-automaattia, joista yksi kirkonkylällä ja kolme Nummelassa. Lisäksi Nummelasta löytyy kaksi tallettavaa Otto-automaattia. Automaattien määrä on vähentynyt yhdellä kymmenen vuoden aikana.

Nosto-automaatteja löytyy Vihdistä kaksi, yksi kirkonkylältä ja yksi Nummelasta. Nosto-automaatti tuli Nummelaan vuonna 2018 ja kirkonkylälle vuonna 2019.

Automatian toimitusjohtajan Marko Kolehmaisen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana nostojen määrä on vähentynyt Otto-automaateilla yli 60 prosenttia. Korona-aikana nostojen määrä on vähentynyt edelleen.

– Suomen Pankin sekä muiden toimijoiden julkisuuteen antamien tietojen mukaan käteisautomaateille tehtyjen tapahtumien määrän lasku koronan vaikutuksesta on ollut noin 30–40 prosenttia, kertoo Kolehmainen.

"Tapahtumamäärien voimakas väheneminen aiheuttaa haasteita."

Marko Kolehmainen, Automatia

Nokaksen kehitysjohtaja Risto Lepo kertoo, että Vihdissä Nosto-automaattien tapahtumamäärät ovat olleet keskivertoja valtakunnallisesti verraten.

– Pandemia on laskenut kaikkiaan käteisnostojen tapahtumamääriä noin 25 prosenttia, toteaa Lepo.

Käteisautomaattien ja kauppojen edustajat pitävät kuitenkin tärkeänä sitä, että käteisen käytön vähenemisestä huolimatta sitä on yhä hyvin saatavilla. Risto Lepo korostaa käteisen roolia huoltovarmuuden turvaajana esimerkiksi pidempien sähköisen maksamisen palvelukatkojen yhteydessä ja muistuttaa, että maksuhäiriömerkinnän omaaville käteinen voi olla ainoa maksuvaihtoehto.

– On myös keskusteltu paljon siitä, että käteinen on ainoa tapa opettaa rahan käytön budjetointia lapsille. Käteinen raha on konkreettista, toisin kun kortilla oleva raha, hän sanoo.

Kolehmainen toteaa, että automaatit ovat edelleen suurin käteisen jakelukanava, ja nostoja voi tehdä kaikkien pankkien korteilla. Automaattiverkoston laajuuteen vaikuttavat viime kädessä kansalaiset.

– Automaattien ylläpitämisen näkökulmasta tapahtumamäärien voimakas väheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita, sanoo Kolehmainen.

Käteistä saa nostettua myös K-ryhmän ja S-ryhmän kauppojen sekä R-Kioskien kassoilta. K-ryhmän kaupoissa käteisnostoja on voinut tehdä ostosten yhteydessä vuodesta 2013 alkaen. S-ryhmän kaupoissa käteistä on voinut nostaa ja tallettaa kassoilla S-Pankissa olevalta tililtä vuodesta 2007 lähtien. Myös kassoilta tehtävien nostojen määrä on vähentynyt koronan aikana.

– Palvelu on käytetty, ja ilman muuta sen volyymi on kiinni siitä, mitkä ovat paikkakunnan muut käteisnostomahdollisuudet, toteaa Keskon kehitysjohtaja Juha Andelin.

– Kaupan tehtävänä ei ole käteisen jakelu, vaan Suomen Pankin näkökulman mukaan se on pankkien tehtävä. Turvallisuus ja tehokkuusnäkökulmista kaupan toiveena on, että toimipaikoissa mahdolliset asiakkaiden käteisnostot tapahtuvat ensisijaisesti nostoautomaateilta, sanoo SOK:n talous- ja rahoitusjohtaja Jorma Vehviläinen.