Liikkuva hammashoitoyksikkö kiertää Vihdin palvelutaloissa – "Hampaan tulehdus voi olla kunnoltaan heikentyneelle kohtalokas"

Suuret ikäluokat ikääntyvät nyt paitsi isoina määrinä, myös hampaallisina. Silloin hoidon tarve lisääntyy.

Karviainen aloitti lokakuussa kiertämään aiempaa organisoidummin palvelutaloissa Vihdin ja Karkkilan alueilla.

Hammastarkastuksia tekevien suuhygienisti Juha Karvalan ja hammashoitaja Ulla Suosolan auton takakontissa kulkevat tuliterä hammashoitoyksikkö sekä hoitopöytä ja valaisin.

Nyt Karviaisella on kaksi liikkuvaa hoitoyksikköä. Toinen niistä on käytössä kouluilla. Pienikokoiset laitteet muodostavat itsessään matkalaukun: pakkaamisongelmia siis ei ole.

Tarvittaessa hoitojen aikana mukana palvelutaloissa on kunnan vastuulääkäri. Hän perehtyy parhaillaan myös suugeriatriaan erityissä alan opinnoissa.

– Vanhusten hammashoidosta ei tiedetä vielä ainakaan liikaa. Heidän kohdallaan on otettava eri asioita huomioon kuin muulla väestöllä. Hampaan tulehdus voi olla kunnoltaan heikentyneelle kohtalokas, sanoo Teresa Pelkonen, Karviaisen vs. johtava hammaslääkäri.

Hampaan tulehdus voi olla kunnoltaan heikentyneelle kohtalokas.

Karviaisen vs. johtava hammaslääkäri Teresa Pelkonen

Useimmiten palvelutaloissa kiertää suuhygienisti Karvala. Hän tekee lisäksi kliinistä työtä vastaanotoilla, kuten myös hammashoitaja Suosola.

– Aiemmin emme ole tehneet näin isossa mittakaavassa työtä vanhusten parissa, vaan pelkästään satunnaisia hoidon tarpeen arviointikäyntejä. Ne ovat tulleet palvelutalojen pyynnöstä.

Torstaina Hopearinteen palvelutalossa on noin 15 asukasta tarkastettavana.

– Olemme käyneet myös huoneissa, koska kaikki eivät pääse tänne hoitohuoneeseen. Osa on sänkypotilaita, Pelkonen muistuttaa.

Liikuteltavassa hammasyksikössä on muutamia perustoimintoja, kuten boosti, imujärjestelmä ja poravalmius. Yksiköllä saa puhallettua ilmaa. Laitteesta tulee myös vettä suun huuhtelua varten.

Laitteella voidaan tehdä pieniä toimenpiteitä, kuten hammaskiven poistoa, lohkeaman korjauksia tai hampaan poistoja. Tarvittaessa konsultoidaan hammaslääkäriä.

– Haastavampaa ei voida kenttäolosuhteissa tehdä, Karvala sanoo ja näyttää hoitohuoneeksi muunnettua pikku kammaria.

Se ei ole erityisen kliininen ympäristönä, mutta tänne mahtuvat tarvittavat välineet.

Karvala kertoo, että tavoitteena on nyt saada aktivoitua palvelutalojen ihmiset mukaan päivittäiseen asukkaiden hammashoitoon. Tarkoitus on alkaa järjestää osastotunteja, joissa henkilökuntaa opastetaan ja käydään läpi suunhoitoa.

– Ilman arkisessa hammashoidossa mukana olemista käynneistämme ei ole hyötyä. Arjen hammashoitoon kuuluu muun muassa päivittäinen hampaiden ja proteesien tarkastaminen. Proteesit pitäisi puhdistaa päivittäin. Hoitohenkilökunta voi tarkkailla myös potilaan syömistä ja muuta käytöstä. Esimerkiksi aggressiivisuus voi viitata hammassärkyyn.

Suosola kertoo, että nyt ajatuksena on tehdä henkilökunnan kanssa myös yksilölliset suunhoitokortit.

Pelkäävätkö ikäihmiset sitten hammaslääkäriä?

– Nämä eivät kyllä pelkää, he pikemminkin ilahtuvat, kun joku vieras tulee, Karvala tietää.

Hoivakotikierroksilla opastamisen lisäksi aletaan tarkastamaan asukkaiden hampaita aiempaa organisoidummin.