Vihdin Veden eli kunnan vesilaitoksen verkostossa on asiakkaina noin 3 500 kiinteistöä ja vedenkäyttäjinä noin 21 000 vihtiläistä. Pitämällä verkosto kunnossa varmistetaan se, että hanasta tulee puhdasta vettä ja jätevesiviemäri toimii.
– Verkoston saneerauksilla ylläpidetään vesihuoltopalveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta sekä pyritään hallitsemaan käyttöpuolen kustannuksia tulevina vuosina. Näen saneerausinvestoinnit erittäin merkityksellisinä omaisuudenhallinnan näkökulmasta, sanoo vesihuoltomestari Kim Lindström.
Vesilaitos investoi vuosittain noin 1,65 miljoonaa euroa, josta noin puolet on käytetty verkoston saneerauksiin.
– Saneerausinvestointeja pyritään toteuttamaan vuositasolla siten että korjausvelkaa ei pääse syntymään.
Keskeisellä paikalla Nummelan Vihdintiellä on tänä syksynä tehty runkovesijohtolinjan saneeraus, joka on nyt loppusuoralla.
Maallikko ihmettelee: miten onnistuu pakkosujutus?
– Se nostettiin saneerausohjelmaan johdon iän ja kunnon, materiaalin, sijainnin sekä Palman alueelle valmistuneen asemakaavan takia.
Runkovesijohtolinjaa saneerattiin noin 860 metriä Joukolantien risteyksestä pohjoiseen. Vanha runkovesijohto oli 1970-luvulla rakennettua asbestisementtiä eli himaniittia. 125-millimetrinen vanha johto korvattiin 160-millimetrisellä, suojakuorella varustetulla polyeteeniputkella.
– Saneeraus tehtiin pakkosujutusmenetelmällä, jolla pyritään pienentämään kaivutyöstä aiheutuvaa haittaa vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, sekä kaivutyöstä aiheutuvia kustannuksia.
Lindström selvittää, että pakkosujutuksessa saneerattava johto-osuus korvataan ensin pintaverkolla. Tämän jälkeen vanhan vesijohdon sisään vedetään uusi vesijohto. Maallikko ihmettelee miten se on mahdollista, mutta se onnistuu terällä, joka valtavalla voimalla halkaisee vanhan putken.
Vihdintien runkovesijohdon saneerauksessa uusittiin myös risteysalueiden jakelujohtojen venttiilit, samoin palopostit ja tonttisulkuventtiilit.
– Varsinainen verkko on jo käytössä koko matkalla. Pakkaskauden alettua meni aika viime hetkille, että voitiin luopua pintaverkosta. Uuden vesijohdon huuhtelu, näytteenotto ja näytteiden laboratorioanalyysit vievät aikaa.
Saneerattu putkilinja sijaitsee Vihdintien länsipuolella eli harjun puolella kevyen liikenteen väylän alla.
– Samassa kaivannossa oleva jätevesiviemäri on rakennettu pääosin vuonna 1980. Se on materialtaan muovia ja hyvässä kunnossa, kertoo Lindström.
Vihdintietä on voinut ajaa molempiin suuntiin koko urakan ajan. Kevyt liikenne on osittain jouduttu ohjaamaan turvallisuuden vuoksi Vihdintien itäpuolelle.
Urakoitsijana on Sujutek Oy ja kustannusarvio noin 300 000 euroa. Hinta tarkentuu kun urakka on kokonaisuudessa otettu vastaan viikolla 51 ja taloudellinen loppuselvitys tehty.
V esijohtoverkostoa Vihdin Vedellä on noin 273 kilometriä, jätevesiverkostoa noin 203 kilometriä ja hulevesiverkostoa noin 137 kilometriä. Mikä on verkoston kunto?
– Kuntoa kuvaava vuotovesiprosentti oli viime vuonna 11,7. Se on kansallista keskitasoa. Iso osa tästä laskuttamattomasta vedestä koostuu verkoston rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä käytettävästä huuhteluvedestä sekä pelastuslaitoksen vedenottopaloposteista, joten todellisuudessa verkostosta vuotavan veden osuus on todella alhainen, selvittää Lindström.
Laskuttamattoman veden osuus kasvoi viime vuonna. Sen oletetaan johtuvan pitkäkestoisesta vesivuodosta, joka lopulta paikallistettiin ja korjattiin.
– Jätevesiverkoston vuotavuusprosentti viime vuonna oli 26. Kasvua oli edellisvuodesta, mihin vaikuttavat viime vuoden runsaat sademäärät.
Tänä vuonna on ollut kolme putkirikkoa runkoverkossa, pääsyynä Lindströmin mukaan rakentamisen aikana tehdyt virheet asennustavassa.