Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Metsien monimuotoisuutta turvaavaan METSO-ohjelmaan runsaasti uusia metsäalueita Länsi-Uudeltamaalta

Metsien monimuotoisuutta turvaava valtion METSO-ohjelma on saanut runsaasti uusia metsäalueita suojeluun Länsi-Uudellamaalla vuoden 2021 aikana.

Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Inkoon, Raaseporin ja Siuntion alueella on suojeltu ohjelman puitteissa kuluvana vuonna enemmän kohteita kuin lähivuosina, eli 39 aluetta.

Uusien alueiden pinta-ala on yhteensä peräti 518,6 hehtaaria, kun viime vuonna yhteispinta-alaksi kertyi 327,7 hehtaaria (33 aluetta) ja toissa vuonna 160,6 ha (19 aluetta). Kuluvan vuoden määrään vaikuttaa isompi erä suojeltuja alueita Raaseporin kaupungilta. Raaseporista suojeltiin ohjelmassa tänä vuonna kaikkiaan yli 280 hehtaaria kymmeneltä alueelta.

Vihdistä suojeltiin viisi aluetta eli 43,5 hehtaaria, Karkkilasta kuusi eli runsaat 50 hehtaaria, Lohjalta yhdeksän eli runsaat 63 hehtaaria, Inkoosta viisi aluetta eli 63,5 hehtaaria ja Siuntiosta neljä eli vajaat 18 hehtaaria.

Ylitarkastaja Jani Seppälä Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo, että vuotuisiin määriin vaikuttaa aina selvästi se, jos kunnilta tulee joinakin vuosina isompia alueita suojelun piiriin.

– Kasvutrendissä saattaa myös näkyä se, että olemme panostaneet maanomistajille tiedottamiseen mm. metsänhoitoyhdistysten kautta. Perinteisestikin Uudenmaan suojelualueissa painopiste on Länsi-Uudellamaalla.

Perinteisestikin Uudenmaan suojelualueissa painopiste on Länsi-Uudellamaalla.

Jani Seppälä

– Lohjan seudulla on myös luontoympäristöstä eri syistä hyvin paljon tietoa, ja Lohjan kaupunki on tehnyt vuosikausia hyvää työtä levittämällä tietoa luonnonsuojelumahdollisuuksista.

METSO:ssa on kyse siitä, että maanomistaja hakeutuu itse suojelemaan metsänsä vapaaehtoisesti, käypää korvausta vastaan.

Se tarkoittaa luonnonsuojelulain mukaista, ely-keskuksen päätöksellä tapahtuvaa pysyvää tai määräaikaista metsän suojelua, ja yleisin määräaika on 20 vuotta. Pysyvästi voi suojella alueen myös myymällä sen valtiolle.

Lisäksi Suomen metsäkeskus päättää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista ympäristötukisopimuksista 10 vuodeksi kerrallaan.

Viime vuosina elyn päätöksellä METSO-kohteiksi suojellut hehtaarimäärät ovat olleet täällä Jani Seppälän mukaan tavoitteiden mukaisia. Viime vuonna määrä oli Uudellamaalla noin 800 hehtaaria.

– Kuluvalta vuodelta määräksi tulee noin 730 hehtaaria.

Seppälän mukaan tarjonta on ollut Uudellamaalla piristymään päin, ja suojeluun sopivat kohteet ovat myös yleensä mahtuneet vuotuisen rahoituksen piiriin. Lisääkin tarjontaa hyvistä kohteista toivotaan.

– Kyllä ne mahtuvat, tai ainakin jonkinlaisella odotusajalla. Hakemuksista ainakin kaksi kolmasosaa päätyy suojelusopimukseen. Osa yhteydenotoista päätyy jo ennen varsinaisia neuvotteluja siihen, ettei metsässä ole riittävästi suojeltavia luontoarvoja.

Seppälä toteaa, että pienet eli puolen hehtaarin kokoiset ”omakotitalojen takamaat” eivät välttämättä päädy suojeluun ilman erityisiä suojeluarvoja.

Keskeinen laadullinen ongelma tarjotuissa kohteissa on se, että niissä näkyy liian tuoretta metsänhoidon vaikutusta. Käsitellyistä metsistä puuttuu lahopuuta ja luonnonmetsille ominaista kerroksellisuutta.

– Iäkkäälläkään talousmetsällä ei välttämättä ole merkittävää suojeluarvoa. Pitää kulua useampi vuosikymmen eli vaikkapa 30-40 vuotta viimeisestä metsänkäsittelystä, ennen kuin lahopuuta alkaa kertyä.

Kangasmetsät ovat yleisin ohjelmaan tarjottu metsätyyppi, Lohjan kaltaisilla alueilla myös lehdot. Enemmän toivottaisiin tarjolle esimerkiksi kalkkikalliometsiä Lohjalta.

– Siinä mielessä täällä eteläisimmässä Suomessa olemme hyvässä asemassa, että tänne METSO-ohjelman rahoja on viime vuosina keskitetty.

– Vuosittain ei ole jäänyt rahaa käyttämättä, mutta se on toistaiseksi saatu riittämään. Uudellamaalla ei ole jäänyt ohjelmaan tarjottuja hyviä kohteita suojelematta.

Osassa tarjotuista kohteista neuvottelut katkeavat jo alussa, jos korvaus ei tyydytäkään omistajan hintaodotusta.

Korvaus on kuitenkin Seppälän mukaan varsin kilpailukykyinen verrattuna hakkuisiin, eli korvaus perustuu täysin puuston laatuun, määrään ja hakkuuarvoon. Päätökset ja arvioinnit ovat maanomistajalle maksuttomia.