Uusi vuosi on uusien harrastusten aikaa. Vihdin Uutiset kysyi seudulla asuvilta, mitä he harrastavat, ja mikä saa tekemään juuri sitä ominta juttua.
Espoolais-lohjalaisella Pasi Korhosella, 55, on vaikuttava määrä talviurheiluharrastuksia. Mies hiihtää ja luistelee Hiidenveden jäällä muutaman kilometrin lenkkejä, avantoui ja pelaa talvigolfia omin käsin tekemällään jääradalla.
Korhonen viettää paljon aikaa ympäri vuoden asuttavalla mökillään Lohjan ja Vihdin rajalla Paksalossa. Siellä on ollut hyvä olla eristyksissäkin.
—Kaikkea tuollaista hullunkurista harrastan. Teimme Paksaloon muutaman reiän talvigolfradan mökkikaverin kanssa. Se on kaukana, parinsadan metrin päässä rannoilta, niin se ei ole kenenkään välittömässä läheisyydessä. Ei se vaadi paljon: puhdistaa alueen, kairaa pienen rei’än alun, ja merkitsee rei’ät aurauskepeillä, Korhonen kertoo.
Mies harrastaa myös punttisalitreeniä oman kropan voimaharjoitteluun perustuen.
—Harrastukset ovat osa elämää. Ne pitävät kunnossa, mielen virkeänä ja niissä on kiva viettää muiden kanssa aikaakin. Koronavirus ei ole onneksi näihin vaikuttanut.
Se on sellainen elämän tärkein harrastus. Kaikki väsätään musiikkia yhdessä tiiminä.
Jimi Andström
Korhonen myöntää, ettei ole kovinkaan kylmänarka. Mutta varusteiden on syytä olla kunnossa. Mies vinkkaa, että on hyvä, ettei tuuli mene vaatteiden läpi.
—Nyt Hiidenvedellä on 30 senttimetriä paksu teräsjää.
Karkkilalainen Jimi Andström, 15, harrastaa kitaransoittoa bändissä. Lisäksi nuorukainen laulaa ja on säveltänyt jonkun verran pöytälaatikkoon. Genrenä on raskaampi rock ja metalli.
—Se on kaveriporukan bändi. Musa on se juttu, mitä haluan tehdä, Andström tuumii.
Kaveriporukan suunnitelmissa on vielä joskus saada rakkaasta harrastuksesta työ.
—Se on sellainen elämän tärkein harrastus. Kaikki väsätään musiikkia yhdessä tiiminä.
Veikkolassa asuva poppoo, äiti Sanna, 46, sekä lapset Ella, 6, Lauri, 8 ja Eero, 10, harrastavat samoja juttuja, uintia ja jalkapalloa. Lasten harrastukset ovat myös äidin harrastuksia.
—Pelaamme jalkapalloa Veikkolan FC Wildissa, ja uimme Nummelan Kisaajissa. Lauri ui tosin Espoossa, äiti kertoo lasten säestäessä.
Ella toteaa tomerasti, että uiminen on parasta, koska siellä saa sukeltaa. Pojat puoltavat taas jalkapalloa: siellä näkee kavereita.
—Siellä on parhaat kaverit, Eero sanoo.
Sanna-äiti kertoo, että korona on vaikuttanut eniten uimakouluihin, sillä ne ovat olleet jokusen kerran tauolla. Jalkapalloa koronavirus ei ole estänyt.
—Saa nähdä, miten joulutauon jälkeen käy. Pitää toivoa, että lapset saisivat jatkaa harrastuksiaan.