Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot, jotka päättävät vuoden 2023 alussa aloittavien hyvinvointialueiden asioista.
Miten puolueet eroavat toisistaan aluevaaleja koskevissa kysymyksissä? Löytyykö eroja? Luoteis-Uusimaa kysyi Vihdin neljän suurimman puolueen kokoomuksen, sdp:n, perussuomalaisten ja keskustan aluevaaliehdokkailta puolueensa kantaa sote-uudistukseen, palveluiden tuottamiseen ja läheisyyteen sekä rahoitukseen. Kysymyksiin vastasivat sähköpostitse vihtiläiset aluevaaliehdokkaat, Vihdin kunnan hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Tiina Noro (kok.), hyvinvointilautakunnan jäsen Marko Kivihalme (sd.), hyvinvointilautakunnan jäsen Mikko Tsutsunen (ps.) ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.).
Miten ehdokkaat kuvailevat puolueensa suhtautuvan sote-uudistukseen kokonaisuutena?
– Kokoomus ei lähtökohtaisesti ollut valitun mallin kannalla. Eduskunta on kuitenkin hyväksynyt uudistuksen, joten nyt olemme tosissaan ja innolla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta, sanoo Noro.
– Hyvinvointi on tärkeintä mitä meillä on, joten tämä uudistus on erittäin merkittävä ihan meille jokaiselle, sanoo Kivihalme.
– Perussuomalaisetkin myöntävät, että uudistuksia tarvitaan, mutta perussuomalaiset ei olisi tehnyt näin totaalista muutosta, vaan säilyttänyt julkisen sektorin terveet rakenteet, sanoo Tsutsunen.
– Hyvinvointialuejärjestelmä ei ole täydellinen, mutta se on paras kompromissi, mikä näissä poliittisissa olosuhteissa ja perustuslain asettamissa rajoissa oli mahdollinen, toteaa Viljanen.
Kaikki ehdokkaat katsovat puolueensa näkevän, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä.
– Tärkeintä on, että ihminen saa palveluita juuri silloin kun niitä tarvitsee. Ei ole merkitystä sillä, tuottaako palvelut hyvinvointialue, yritys tai yrittäjä vai sote-alan järjestö. Emme hyväksy Kela-korvauksen alasajoa, sanoo Noro.
– Kaikkia palveluita ei ole välttämättä järkevää toteuttaa hyvinvointialueen omana toimintana vaan yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöllä pääsemme hyvään kokonaisuuteen, sanoo Kivihalme.
– Yksityinen palveluntuottaja on hyvä kumppani julkiselle sektorille, sitä tulisi myös hallitusti lisätä. Kotimaisuusastetta palveluiden tuottamisessa on mahdollista lisätä, sanoo Tsutsunen.
– Jos palvelua ei ole asiakkaalle mahdollista tarjota tarpeeksi nopeasti julkisella puolella, on hoidon järjestämisessä hyödynnettävä yksityisen sektorin palveluja nykyistä enemmän esimerkiksi palvelusetelijärjestelmällä, toteaa Viljanen.
Palvelujen säilyminen lähellä nähdään ehdokkaiden mukaan tärkeäksi kaikissa puolueissa, hieman erilaisin painotuksin. Noron mukaan kokoomuksen mielestä palveluihin hakeutumisen on oltava vaivatonta. Kivihalmeen mukaan sdp:n kanta on, että jokaisella tulee olla oikeus päästä palveluiden piiriin seitsemän arkipäivän sisällä, oli kyse sitten sosiaali- tai terveyspalveluista.
Perussuomalaiset katsovat Tsutsusen mukaan, että lähiterveysasema on ihmisten terveydelle ja alueen elinvoimaisuudelle ensisijaisen tärkeä. Viljasen mukaan keskusta katsoo, että useimmin tarvittavat palvelut tulee saada läheltä ja jokaisessa kunnassa pitää tulevaisuudessa olla ainakin yksi sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelupiste, eli terveysasema.
Digitaalisia ja liikkuvia palveluja tulisi kaikkien ehdokkaiden mukaan hyödyntää, mutta ne eivät saa kokonaan korvata lähipalveluita.
Entä miten saada hyvinvointialueiden rahoitus riittämään?
– On haettava uusia toimintatapoja, jotta rajallisella rahamäärällä saadaan aikaan enemmän ja parempaa. Kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta on saatava paremmaksi, sanoo Noro.
– Uusilla hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan, toteaa Kivihalme.
– Suomessa ja hyvinvointialueella rahan käyttö on priorisoitava oikein. Suomalaisten veronmaksajien rahoittama sosiaaliturva ja terveydenhuolto on suomalaisia varten, sanoo Tsutsunen.
– Aluevaltuustoihin kannattaa äänestää sellaisten puolueiden sellaisia edustajia, jotka pystyvät ajamaan etujamme myös valtakunnan tasolla – ja varmistamaan meille tarvittavan rahoituksen valtiolta, toteaa Viljanen.