– Kaiken kaikkiaan tämä on todella kiva hanke. On hienoa, että saimme rahoitusta harrastustuntien kerhojen järjestämiseen, Pauliina Saarinen-den Hollander kehuu.
Hän on Vihdin kunnassa Harrastamisen Suomen mallin hankekoordinaattori. Valtakunnallisen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
Vihdin kunta sai toiminnan järjestämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahaa lukuvuodelle 2021–2022 kaikkiaan 90 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hakemusten perusteella 235 kunnalle avustusta yhteensä 17 miljoonan euron verran. Haku lukuvuoden 2022–2023 avustuksille alkaa helmikuussa 2022, ja tällöin avustusta on jaossa 14,5 miljoonaa euroa.
Mallissa harrastustarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen, ja toimintamalli suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä harrastuksia tuottavien tahojen kanssa.
Harrastustunteja järjestetään ohjaajien ja koulujen aikatauluihin sovitettuina siten, että ne ajoittuvat noin puolen päivän ja puoli viiden välille.
– Harrastustunnit on otettu hyvin vastaan ja palaute on ollut positiivista. Tällä hetkellä meillä on 63 viikoittaista ryhmää käynnissä. Joka koululla on jotain, ja se mitä tarjotaan, pohjautuu valtakunnalliseen koululaiskyselyyn, johon Vihdinkin koulut ovat osallistuneet, Saarinen-den Hollander selittää.
Hänen mukaansa erityistä kiinnostusta on ollut kiipeily- ja parkour-kerhoihin, elokuva- ja animaatiokerhoihin, koodaus- ja pelisuunnittelukerhoihin, ruoanlaittokerhoihin sekä erilaisiin kuvataide- ja kädentaitokerhoihin.
Saarinen-den Hollanderin mukaan alakoululaiset ovat lähteneet innokkaammin mukaan harrastustunneille kuin yläkoululaiset. Kouluilla järjestettävän harrastustoiminnan piirissä on yli 800 lasta ja nuorta, joista noin viidesosa on yläkoululaisia.
Yläkoululaisille on tarjolla muun muassa kiipeilyä, keilausta, kuntosalia, biljardia, kuvataidetta ja kokkausta. Jos omalta koululta ei löydy mieluisaa harrastusta, niin harrastustoiveita voi myös esittää.
Harrastuksiin kuljetuksista oppilaat vastaavat pääsääntöisesti itse. Hankkeeseen kuuluu kuitenkin myös se, että pyritään poistamaan mahdollisia harrastustoimintaan osallistumisen esteitä, jotta mahdollisimman monella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua toimintaan.
– Meillä on kolme koulua pilottikokeilussa, ja näissä koulukuljetukset järjestetään kerhon jälkeen koteihin. Mukana pilotissa ovat Otalampi, Ojakkala ja Vanjärvi. Näillä pilottikouluilla joka viides harrastustoimintaan osallistuvista lapsista ja nuorista on koulukuljetusten piirissä, Otalammen koululla lähes joka kolmas, Saarinen-den Hollander sanoo ja kehuu systeemiä ihan hyväksi ja osallistumisia mahdollistavaksi, mutta ei kuitenkaan vielä ihan aukottomaksi.
– Esimerkiksi ohjaajan sairastuessa olisi tärkeää löytää kerhotoiminnalle sijainen, jotta kerhotuntia ei jouduta perumaan. Jos sattuu käymään esimerkiksi niin, että ohjaaja vaikka sairastuu ja sijaista ei löydy ajoissa, niin tulee oppilaille vähän turhaa odottelua, Saarinen-den Hollander toteaa.