Vuotavat, kutisevat, punoittavat ja kirvelevät silmät ovat monen harmitus kuivassa pakkasilmassa.
– Kuivasilmäisyys on yleistä ja hoidettavissa oleva vaiva, sanoo Nummelan Synsamista optikko Jani Nyman.
– Myös muun muassa näyttöpäätetyöskentely, koneellinen ilmanvaihto, erilaiset allergiat ja sairaudet lisäävät silmien kuivumista. Saunan jälkeen punoittavia silmiä on hyvä kostuttaa silmätipoilla.
Nyman kannustaa kuivista silmistä kärsiviä hoitamaan oireita.
– Oikeanlaiset kostutustipat lisäävät silmän hyvinvointia. Silmien kuivumista voi lisäksi ehkäistä riittävällä veden juonnilla ja hyvälaatuisella ruokavaliolla, joka sisältää laadukkaita öljyjä.
– Nämä vaikuttavat kyynelnesteen laatuun. Vaikka kyynelnestettä erittyisi riittävästi, sen laatu voi olla heikentynyttä.
Kyynelneste on kolmikerroksista; päällä on öljykerros, ja sen alla on vesikerros. Silmän pinnalla on limamainen musiinikerros.
– Kyynelneste suojaa silmän pintaa. Kun kyynelnesteen kalvo alkaa hajota, ihminen räpäyttää silmiään.
– Jos joutuu räpyttelemään useasti, on se oire silmien kuivumisesta ja kyynelnesteen laadun heikentymisestä. Silmien runsas vuotaminen ei siis ole merkki kyynelnesteen laadusta, vaan päinvastoin se voi olla oire kuivista silmistä.
Synsamilla on kyynelnesteanalysaattori, jolla tutkitaan kyynelnesteen laatua. Laite analysoi kyynelnesteen määrää ja laatua sekä räpyttelyn tiheyttä.
Nyman sanoo kuivasilmäisyyden voivan vahingoittaa pitkällä aikavälillä sarveiskalvoa.
– Tietämättään ei voi kuivista silmistä kärsiä, vaan ne oireilevat punoituksella, vetisyydellä, hiekantunteella silmissä ja kirvelyllä.
– Sarveiskalvo myös uusiutuu nopeasti, joten yleensä mitään suurempaa vauriota silmiin ei synny eikä esimerkiksi näkö voi heikentyä huomaamatta kuivien silmien vuoksi.
Silmäluomien reunoissa on rauhasia, jotka erittävät tarpeellista öljyä kyynelnesteeseen.
– Joskus nämä rauhaset voivat olla laiskoja toimimaan tai ne voivat olla surkastuneita tai tukkeutuneita.
– Hyvä luomihygienia ja luomien hieronta silmien sisänurkasta ulospäin lämpöhauteen jälkeen aktivoivat rauhasten toimintaa. Rauhasia voidaan aktivoida myös valoimpulssihoidolla.
Nyman muistuttaa silmälääkärillä käymisestä, vaikka ei käyttäisikään silmälaseja tai piilolinssejä.
– Silmälääkärin tarkastus olisi hyvä tehdä säännöllisesti neljän, viiden vuoden välein sen jälkeen, kun on täyttänyt 40 vuotta. Yli 60-vuotiaiden olisi hyvä käydä kolmen vuoden välein silmälääkärillä, jos muusta ei ole lääkärin kanssa sovittu.
– Näöntarkastuksessa optikolla olisi hyvä käydä puolestaan vähintään parin vuoden välein.