Vihdissä on osoitettu mieltä hyvin harvoin – muutaman kerran kyläkoulujen puolesta. Ystävänpäivän iltana järjestettiin mielenilmaus Nummelanharjun virkistysalueen ja metsien puolesta. Sateisesta loskakelistä huolimatta "metsämiekkarissa" oli yli 20 osallistujaa: hautakynttilät sytytettiin hankeen Tarmonmajan viereen, pururadan parkkipaikan reunalle.
Tilaisuudessa laitettiin liikkeelle adressi, joka päättyy näihin sanoihin: ”Me allekirjoittaneet vaadimme Vihdin kunnalta hienovaraisempaa otetta taajamien ja virkistysalueiden hakkuissa.”
Mielenilmauksen järjesti kuntalainen Helena Stockinger. Tapahtumapaikalle pystytetyssä kyltissä luki "Vihti, talousmetsä Espoon takana". Väkeä oli paikalla pari tuntia, ja keskustelu oli välillä vilkasta. Moni osallistuja kertoi asuvansa Nummelassa harjun kupeessa.
– Harjumetsä on meidän takapihamme, tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue.
– Harjun vuoksi muutin tänne.
Vihdin kunnan viime syksynä Nummelanharjulla teettämät mittavat harvennushakkuut eivät todellakaan saaneet kiitosta:
Hakkuut ovat katastrofi!
Mielenilmauksen osallistuja
– Hakkuut ovat katastrofi! Käyn pari–kolme kertaa päivässä kävelyllä harjulla, ja joka kerta tulee paha mieli.
– Sama täällä! Lumeen tallatut polut ovat vähentyneet aiemmista lumitalvista: ihmisten liikkuminen harjulla on selvästi vähentynyt.
– Hakkuiden myötä tuuli ja melu ovat lisääntyneet, metsän monimuotoisuus kadonnut.
Lentokentän tulevaisuus mietitytti:
– Olen aina ollut ylpeä lentokentästä, mutta nyt kunta aikoo teettää avohakkuuta lentotoiminnan takia...
– Ei ole mitään lentokenttää vastaan siinä muodossa kuin se on ollut. Tarkoitus on ilmeisesti kasvattaa toimintaa, mutta siinä rajat tulevat kyllä vastaan! Luonto omalla "takapihalla" on vetovoimatekijä, ei lentokenttä.
Kysymyksiä sateli:
– Onko muinaismuistolain rauhoittamat juoksuhaudat ja pohjavesialue otettu huomioon, kun kunta hakee avohakkuulupaa Tarmonmajan takana olevaan metsikköön?
Hakkuun syynä on lentokentän poikittaisen kiitoradan turvallinen laskeutumiskäyttö.
Stockinger arvelee, että sään takia porukkaa jäi tulematta mielenilmaukseen.
– Lisäksi oli järkyttävää kuulla, että monet jopa pelkäävät osallistua. Alueen asukkaat ja etenkin vanhukset ovat kuulemma olleet erittäin vihaisia Nummelanharjun hakkuista, mutta eivät osallistuneet, ettei tule itselle mitään ikävyyksiä. Mitä ihmettä? Pelkäävätkö kuntalaiset omaa kuntaansa, hämmästelee Stockinger.
Hän kertaa esille nousseita asukkaiden tuntemuksia:
– Ihmiset kokevat hakkuiden olleen hyvin traumaattinen tapahtuma, verinen loukkaus kuntalaisia kohtaan. Jotkut miettivät, voisiko kunnan ylimielisen toiminnan jotenkin kostaa – siis lähinnä muuttaa muualle. Kun lapset ovat kasvaneet ulos kouluistaan, niin lähtö on kuulemma vääjäämättä edessä.
– Toistuvasti kysellään, miksi kukaan ei tehnyt mitään. Erittäin helpottuneita ja kiitollisia ollaan siitä, että nyt joku tekee jotain. Tämä auttaa jatkamaan työtä Vihdin upean luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin eteen, sanoo Stockinger.
Vihdin kunta omistaa 1 064 hehtaaria metsää. Voimassa on Länsi-Uudenmaan Metsänhoitoyhdistyksen Vihdille tekemä metsänhoitosuunnitelma vuosille 2015– 24.
Kunta on saanut puunmyyntituloa keskimäärin 120 000 euroa vuodessa. Vuodelle 2021 talouden tasapainotuksen Vihta-ohjelmassa kunnanvaltuusto päätti ylimääräisestä 200 000 euron metsätulon hankkimisesta, eli vuodelle 2021 talousarvio edellytti 320 000 euron metsänmyyntituloja. Toteutuiko tämä summa?
– Metsätuloa on vuoden 2021 osalta kirjautunut vuoden loppuun mennessä 266 672 euroa. Joitain eriä voi olla vielä saapumatta, jos keräystyö on kesken, vastaa kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen.