Vihdin kirkonkylällä, Läntisen Uudenmaan eläinsuojeluyhdistys LUE Ry:n löytöeläintalolla pitää niin sanotusti kiirettä. Löytöeläintalolla on tällä hetkellä 24 kissaa ja yhdistyksen kotihoitajilla on lisäksi vielä kymmenkunta arempaa kissaa yksityiskodeissaan kesyyntymässä.
– Tämä on kuitenkin vielä sitä rauhallista aikaa. Kevään pentusesonkia odotellaan, yhdistyksen puheenjohtaja Erja Elopuro sanoo.
Elopuro kertoo, että tämänhetkisistä kissoista suurin osa on niin sanottuja populaatiokissoja. Löytöeläiminä sisään tulleita kissoja on vain muutama.
Populaatiokissoilla tarkoitetaan kissoja, jotka lisääntyvät keskenään hallitsemattomasti ja samalla sisäsiittoisesti. Populaatiot saavat usein alkunsa leikkaamattomista, valvomatta ulkona liikkuvista lemmikkikissoista. Populaatiot syntyvät ja pysyvät yllä usein ihmisen toimien seurauksena. Usein silloin, kun ihminen hyvää hyvyyttään ruokkii pihapiiriin ilmestyneitä kissoja. Pian niiden määrään voikin lisätä nollan perään.
– Viime vuonna meille tuli noin 30 kissan populaatio. Ne olivat onneksi suhteellisen terveitä. Suomessa on paljon isojakin, yli sadankin kissan populaatioita. Tällaisissa isoissa populaatioissa kissat ovat usein tosi sairaita, Elopuro harmittelee.
Löytöeläimiäkin talolta löytyy, ja nekin ovat yleensä kissoja. Koirakarkureita piipahtelee talolla satunnaisesti, mutta ne löytävät koteihinsa yleensä varsin pian. Talolla on myös kaksi kania, mutta niille ei etsitä aktiivisesti uusia koteja. Kanit ovat olleet löytöeläintalolla jo pidempään ja kuuluvat kalustoon.
– Kanit jaloittelevat hoitovuoroissa täällä vapaana ja ne ovat tottuneita kissoihin, Elopuro kertoo ja lisää eläinlistaan vielä yhden kilpikonnan, jolle vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys löysi jo uuden kodin.
Talon toimintaa pyörittää noin kymmenen aktiivisen vapaaehtoisen porukka. Vapaaehtoiset hoitavat eläimet kahdessa vuorossa.
– Aamut ovat meille hankalia, sillä suurin osa vapaaehtoisista käy myös palkkatöissä. Lisääkin vapaaehtoisia mahtuisi remmiin, Elopuro vinkkaa ja kertoo omistavansa itse peräti yhdeksän kissaa.
Protokollan mukaisesti löytöeläin odottaa yhdistyksen hoivissa lakisääteisen 14 vuorokauden ajan ennen kuin sille voidaan etsiä uutta kotia. Ensisijoituspaikat löytyvät talon karanteeniosastolta, jonne eläimet majoitetaan tarttuvien tautien leviämisen minimoimiseksi.
– Karanteeniajan jälkeen kissat pääsevät isompaan tilaan, josta ne ovat valmiita lähtemään uusiin koteihinsa. Tällöin ne on sirutettu, steriloitu, rokotettu ja madotettu, Elopuro sanoo.
Lemmikin adoptoinnista kiinnostunut saa ensin täytettäväkseen kotiselvityslomakkeen, jonka tarkoituksena on löytää kullekin lemmikistä kiinnostuneelle juuri se sopivin lemmikki.
– Yleensä se on niin, että mitä kesympi kissa, sen enemmän hakemuksia tulee. Sopiva hakija tulee ensin katsomaan kissaa ja senkin jälkeen kehotamme vielä nukkumaan yön yli ja harkitsemaan asiaa huolella, Elopuro sanoo ja huomauttaa, että eläinsuojeluyhdistykset luovuttavat kissoja ainoastaan sisäkissoiksi.
Elopuron mukaan sitä on joskus joidenkin vaikea ymmärtää, mutta vakuuttaa sen olevan yleinen käytäntö eläinsuojeluyhdistyksissä.