Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Viikon kasvo: | Nummelalainen Jouni Hemberg on Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja: "Käynnistimme Ukraina-keräyksen kaksi tuntia Venäjän hyökkäyksen jälkeen"

Miten me tavalliset vihtiläiset voimme parhaiten auttaa ukrainalaisia?

– Auttaa voi lahjoittamalla luotettaville toimijoille, jotka toimivat Ukrainassa ja sen naapurimaissa. Monilla paikkakunnilla voi myös osallistua lipaskerääjänä tai ehkäpä järjestää tempauksia ja tapahtumia varainkeruun edistämiseksi, vastaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja, nummelalainen Jouni Hemberg.

Moni haluaa auttaa konkreettisesti "omin käsin", mutta Hembergin mukaan esimerkiksi tavarankeruu on aina riskialtista tämänkaltaisten katastrofien yhteydessä.

– Onko tavara oikeanlaista? Onko avuntoimittaja luetettava? Onko jakeluverkosto olemassa? Nämä ovat kysymyksiä, joita kannattaa kysyä itseltään. Olen nähnyt monien katastrofien yhteydessä ongelmia omatoimisen tavara-avun toimittamisessa; ensimmäisen kerran jo Romanian kansannousun yhteydessä 1989–90. Tuolloin tuhannet avuntoimittajat toivat valtavanmäärän tavara-apua, joka monesti meni hukkaan tai oli vääränlaista. Avuntuojista tuli joskus myös avuntarvitsijoita.

– Kun avustustarvikkeet ostetaan lähialueilta, säästetään rahaa, aikaa ja luontoa. Näin oma organisaationi toimii: olemme toimittaneet apua Ukrainan alueelle ja Unkarin raja-alueelle tonneittain yhdessä unkarilaisen sisarjärjestömme kanssa. Omat työntekijämme ovat mukana jakamassa ja tarkkailemassa tilanteen kehitystä.

Suomalaisten valtava auttamisalttius on huomattu myös muualla. Itse en ole samanlaista kokenut aiemmin pitkän humanitaarisen työn urani aikana.

Jouni Hemberg

Vuonna 1947 perustettu Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja.

– Olemme tarkkailleet Ukrainan tilannetta jo pitkään, erityisesti vuodesta 2014 lähtien. Kaksi tuntia Venäjän hyökkäyksen jälkeen käynnistimme keräyksen, jota olimme valmistelleet jo jonkin aikaa. Keräysvaroja on jo käytetty melko lailla tavarahankintoihin Unkarissa ja kuljetuksiin Ukrainaan, missä logistiikkaverkostomme yhdessä unkarilaisen sisarjärjestömme kanssa oli jo paikallaan alusta alkaen.

– Alussa toimitamme ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita, majoitustarvikkeita ja muuta tarvittavaa, mitä pakolaiset tarvitsevat. Suunnittelemme jo toimintaa taistelujen jälkeistä aikaa ajatellen.

Ukrainan tilanne on todella huolestuttava ja kansainvälisen oikeuden sääntöjä rikotaan hyökkääjän taholta päivittäin. Siviiliuhrien määrä kasvaa huimaa vauhtia. Ymmärrän hyvin suomalaisten huolen myös oman turvallisuuden ja konfliktin laajenemisen suhteen, sanoo Hemberg.

– Eurooppa ja suomalaiset osana sitä ovat ottaneet runsaasti vastuuta. Suomalaisten valtava auttamisalttius on huomattu myös muualla. Itse en ole samanlaista kokenut aiemmin pitkän humanitaarisen työn urani aikana. Ukrainan tilannetta on vaikea verrata mihinkään aiempaan lähimenneisyydessä. Euroopassa tällaisia pakolaisjoukkoja on nähty viimeksi toisen maailmansodan aikaan.

Jouni Hembergin (65) vaimo Satu Santala työskentelee YK:n maatalousrahaston apulaispääsihteerinä Roomassa.

– Lapsemme Aliisa, Johannes ja Eelis ovat jo omillaan. Nummelassa olemme asustaneet vuodesta 2000 lähtien kun palasimme Intiasta. Olemme perheenä asuneet eri puolilla maailmaa Afrikassa, Aasiassa ja USA:ssa.