Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vihdin maatalous ahdingossa: Kannattavuuskatastrofi – Ukrainan sodan seuraukset kärjistävät tilannetta

Maatalous elää kovia aikoja Vihdissäkin. MTK:n Vihti–Karkkila -yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Mäkelä on viljellyt Laatan tilaa kirkonkylässä isäntänä vuodesta 1995:

– Viime vuoden sadosta jäi puuttumaan kolmannes. Yhtä huonoa satoa ei ole tänä aikana ollut.

– Ja tuotantopanosten suhde on nyt pahin minun aikanani. 2 000 kilolla viljaa sai ennen tonnin lannoitetta, mutta nyt suhdeluku on 3:1 ja heikkenee edelleen. Sama pätee polttoaineeseen.

Laatan tilalla on peltoa noin 120 hehtaaria, josta viljelyalaa 90–100 hehtaaria.

MTK:n ylin päättävä elin on valtuuskunta, jota johtaa vihtiläinen maatalousyrittäjä ja poliitikko Eerikki Viljanen (kesk.). Hän on myös MTK Vihti–Karkkilan hallituksen jäsen. Mikä on tärkein syy maatalouden ahdinkoon?

Ruoan hinta tulee oleellisesti nousemaan.

Eerikki Viljanen

–  Se, että kustannusten nousuja ei ole vuosiin saatu siirrettyä ketjussa eteenpäin. Tuottajahinnat ei ole nousseet vaan jämähtäneet. Tilannetta kärjisti katovuosi, joka Vihti-Karkkilan alueella tuli kuivuuden takia.

Maatalouden tuotantopanosten hinnannousu vauhdittui viime vuonna ja räjähti Ukrainan sodan seurausten myötä.

– Apulannan hinta on kolminkertaistunut vuoden takaa, polttoaineen kaksinkertaistunut. Monilla ei ole varaa tuottaa! Jos on investoinut, on lirissä.

– Tilojen kannattavuus on heikentynyt koko ajan. Puskurit on syöty kaikilla tiloilla, kuvaa Viljanen.

Globaalisti tulee pula ruoasta. Ruoan hinta tulee nousemaan. 44 miljoonan asukkaansa lisäksi Ukraina on ruokkinut yli 250 miljoonaa ihmistä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä, mutta nyt ei päästä kylvämään ja satoa korjaamaan, Viljanen toteaa.

– Arabikevät lähti leivän hinnan noususta ja näkyi meille saakka pakolaistulvana.

– Venäjäkin on viljan ja maataloustuotteiden vientimaa, mutta nyt sieltä ei tuoda viljaa eikä tuotantopanoksia. Ei myöskään lannoitteita Valko-Venäjältä.

Ruoka ei lopu hyvinvoivassa Pohjolassa, mutta Suomessa ruoan hinta tulee oleellisesti nousemaan.

– Ruoka ei ole koskaan ollut Suomessa niin halpaa kuin nyt. Jos ja kun hinta nyt nousee, ruoka sittenkään ole Suomessa huippukallista, Viljanen muistuttaa.

– Ruoan hinta on ollut epäterveen alhaalla. Järkyttävää, että sen osoittamiseen tarvittiin sota.

Huoltovarmuudesta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää, painottaa Viljanen. Hän oli MTK:n edustajana valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) huoltovarmuuspalaverissa.

– Sanoin, että tilatasolla tarvitaan miljardi euroa lisää. Valtion huoltovarmuusraha pitää saada jakoon ennen toukokuun alkua, jotta tilat pystyvät panostamaan satokauden tuotantoon täysillä. Suomessa sentään on alkutuotantoa ja teollisuutta niin paljon, että huoltovarmuus pystytään tekemään. Kaikissa maissa ei näin ole.

Hätäapurahoitus ei kuitenkaan ratkaise maatilojen ahdinkoa.

– Syksyllä oli kannattavuuskriisi, nyt kannattavuuskatastrofi. Tiloille on tultava enemmän euroja. Viljelijöiden kannalta ratkaisu on vain ja ainoastaan markkinoilla.

Ministeri Saarikko lupasi loppuviikolla 300 miljoonaa euroa lisärahaa kotimaiselle ruoantuotannolle, mutta totesi ettei se riitä: myös elintarviketeollisuuden ja kaupan on jaettava vastuuta.