Uusi maahanmuuttokoordinaattori, valtiotieteiden maisteri Henri Hallanoro (39) aloitti Vihdin kunnassa 28.3.
Hän on työskennellyt viimeksi yli 7 vuotta Uudenmaan liiton palveluksessa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden rahoittajan ja tarkastajan tehtävissä. Tätä ennen hän työskenteli Uudenmaan Ely-keskuksessa Euroopan sosiaalirahaston -hankkeiden parissa sekä Uudenmaan Ely-keskuksen maahanmuuttoryhmässä monipuolisissa kotouttamiseen liittyvissä tehtävissä. Hän muutti viime kesänä Karkkilaan Vantaalta vaimonsa ja kahden koiran kanssa.
– Omaan ennen kaikkea pitkän kokemuksen aluehallinnon parista sekä yli 10 vuoden kokemuksen EU-hankehallinnosta. Suoranaista maahanmuuttoon liittyvää työkokemusta minulla on vajaat 2 vuotta. Lisäksi minulla on monipuolinen vapaaehtoispuolen kokemus maahanmuuttajiin ja pakolaisiin liittyen, Hallanoro kertoo.
Hallanoro on saanut alusta lähtien eniten yhteydenottoja Ukrainasta sotaa pakeneviin ihmisiin liittyen. Tällä hetkellä Vihdissä on ukrainalaisia noin 80–100. Määrä kasvaa koko ajan.
Ajankohtaista on ukrainalaisten lasten valmistavaan kouluun sijoittaminen.
Maahanmuuttokoordinaattori Henri Hallanoro
– Tilanne elää koko ajan. Kotimajoittajilta ja vastaanottokeskuksista tulee tiedusteluja. Tärkeää on kartoittaa kunnan roolia ylipäänsä muuttuvassa tilanteessa ja selkeyttää viranomaisten välistä yhteistyötä kaikille osapuolille varsin ennalta arvaamattomassa tilanteessa.
– Ajankohtaista on nyt ukrainalaisten lasten valmistavaan kouluun sijoittaminen. Myös tulijoiden mahdollisuutta työllistymiseen, opiskeluun ja ruoka-apuun kysellään. Tärkeää on muistaa, että tilapäisen suojelun statuksella oleskeluluvan saavat ukrainalaiset ovat erityisesti vastaanottokeskusten vastaanottopalveluiden piirissä ja kunnan vastuurooli on pienempi, vaikka pääsy tiettyihin peruspalveluihin täytyykin varmistaa.
Tuorein tieto Tervalammen kartanon tai seurakunnan leirikeskus Riuttarannan muuttamisesta vastaanottokeskukseksi tuli Migriltä muutama päivä sitten:
– Tiedotteessaan Migri ilmoittaa, että tilanne on vastaanoton suhteen hallinnassa. Nyt ei ole välitöntä tarvetta uusien vastaanottokeskusten eli hätä- ja tilapäismajoituksen yksiköiden perustamiselle kunnissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten Migri pyytää kuntia ylläpitämään valmiutta uusien yksiköiden perustamiseksi. Aloitteellinen toimija näissä asioissa on Maahanmuuttovirasto, jonka johdolla uuden yksikön käyttöönottoa tarvittaessa organisoidaan kunnan tarjoamissa tiloissa, Hallanoro selventää.
Jos suunnittelee ukrainalaisten kotimajoitukseen ottamista, niin kannattaa miettiä pidemmällä tähtäimellä onko valmis jakamaan kotinsa vieraiden ihmisten kanssa. Heillä voi olla erilainen elämänrytmi ja he tulevat erilaisesta kulttuurista, kuin mihin itse on tottunut.
– He tulevat sellaisen hädän keskeltä, mikä voi vaikuttaa heidän elämänhallintaansa ja uuteen ympäristöön sopeutumiseen. Huonoin tilanne on se, jos he joutuvat siirtymään kotimajoituksesta toiseen ja asuinympäristöstä toiseen kerta toisensa jälkeen. On tärkeää miettiä riittävätkö omat rahkeet tulevinakin kuukausina kotimajoituksen järjestämiseen. Kotimajoittaminen ei sovi kaikille. Kyse on isosta päätöksestä ja vastuusta, Hallanoro jatkaa.
Hyvä tiedonlähde kotimajoitusta suunnittelevalle ja jo majoittavalle on www.kotimajoitusverkosto.fi.