Viime kesänä Vihdin Uutisissa julkaistiin artikkeli Alzheimerin tautia sairastavan vaimon omaishoitajana toimivasta Aapo Siljamäestä. Omaishoitajuuden aikana 72-vuotias Siljamäki on kokenut tärkeäksi säilyttää myös omia harrastuksiaan sekä mielenkiinnon kohteita. Yksi tällaisista oli kurtun soitto ja toinen tutkimustyö sekä siitä poikinut väitöskirja. Aapo Siljamäki väitteli tohtoriksi huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Siljamäen väitöskirjan nimi on “Supporting Hypermarket Chain Leadership with Data Management Tools in Competition Strategy Implementation.”
– Tuntuu ihan hyvältä, Siljamäki toteaa ja kertoo väitöskirjan käsittelevän hypermarkettien kehittämistä data-analyysien ja teknisten mallien avulla.
Tutkimuksen perustyö tehtiin jo 90-luvulla, ja kirjan ensimmäinen artikkelikin valmistui vuonna 1998. Siljamäki luonnehtii väitöskirjaansa projektiksi, johon on mahtunut myös monta hauskaa hetkeä sekä useita hyviä ihmiskontakteja.
Työn varsinaisena tarkoituksena on ollut tarjota Prisman ketjujohdolle erilaisia menetelmiä työvälineeksi.
– Prismat olivat ensimmäisiä, jotka hyödynsivät ns. ostoskorianalyysejä Suomessa. Asiakkaiden toiveita ja odotuksia seurattiin tarkasti. Tuntuu oikeastaan aika hienolta, että olen ollut mukana vaikuttamassa Prismojen kehitykseen, Siljamäki sanoo.
Kaksi Siljamäen ensimmäistä artikkelia ovat yli 20 vuotta vanhoja ja vain viimeinen kolmesta on tuore. Yksi plus yksi on kuitenkin edelleen kaksi – matematiikka ja menetelmät ovat edelleen hyödynnettävissä. Tieteellisten menetelmien ja käytäntöjen yhteen sovittamisen haasteet ovat pitkälti samoja kuin 90-luvulla.
– On edelleen olennaista saada ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen. On ihan eri asia luulla mitä asiakas haluaa, kuin tietää asiakkaan toiveet varmasti. Ei kannata keksiä uusia hienoja nimiä vanhoille asioille, Siljamäki huomauttaa ja on sitten tovin hiljaa.
Vaikka väitöskirjan valmistuminen on iloinen asia, on viimeisessä puolessa vuodessa tapahtunut paljon ikävää. Vaimo on nyt hoitokodissa ja elämä tuntuu usein yksinäiseltä. Omaishoitajuus on ollut raskas rooli, mutta vielä raskaammaksi se käy, kun hoidettavan vointi huononee.
– Olen nyt ikään kuin elävän leski ja koen pudonneeni eräänlaiseen tyhjiöön. Syksyllä mietin, että miten tästä kaikesta selviää. Lisäksi myös hyvä ystäväni menehtyi. Ehkä tässä kuitenkin on jo varovaista vapautumisen oloa, Siljamäki sanoo.
Nykymaailmaa Siljamäestä on ihan mukava katsella – myös 90-luvulta paljon muuttuneessa ruokakaupassa, jonne mies kävelee saadakseen askelmittariinsa riittävästi päivittäisiä askelia. Ruokakaupat ovat nykyään kahviloita ja tapaamispaikkoja, ja ostoksia voi tehdä myös verkossa. On ostoskorianalyysien ansiota, että kaupoista löytyy nopeita kassoja ja itsepalvelukassoja. Ne paljastivat pienostajien kasvavan määrän.
– Lapsenlapset kyselevät osaako ukki arvioida millainen maailma on tulevaisuudessa, mutta näiden kysymysten edessä menee ukiltakin sormi suuhun. Tietotekniikan kehitys on ollut huimaa sitten oman 70-luvun alussa alkaneen työurani, Siljamäki virnistää ja toteaa futurologian olevan kuitenkin kivaa. Sillä voi aina ruokkia mielikuvitustaan.
– Kyllä mä silti väitän, että olen edelleen tietojärjestelmäosaaja. Menen nuorten propellipäiden kanssa niin sanotusti viivalle tarpeen vaatiessa vaikka heti ja olen edelleen mukavuusalueellani.