Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vihdin Uutisten vaalikone nyt auki - löydä ehdokkaasi!

Ystävyys, jota ei riko sotakaan – Nummelalaisesta Oxana Kyllösestä tuli venäläistaustaisten suomalaisten ääni

Nummelalainen Oxana Kyllönen on kotoisin Pietarista. Hän on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen. Suomessa ja Vihdissä pitkään asuneena hänestä tuli yllättäen venäläistaustaisten suomalaisten "ääni", kun hän oli mukana television A-studion keskustelussa – aiheena oli se, mitä tavalliset venäläiset ajattelevat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

– Minun oli helpompi puhua kuin pysyä hiljaa. Jännitin todella paljon, mutta kun sain sanotuksi ajatukseni, pystyin vihdoin nukkumaan, kertoo Kyllönen.

Hänellä on Pietarissa äiti ja veli. Ohjelmassa hän totesi Venäjän sisäisen propagandan olevan pelottavaa ja länsimielisten venäläisten olevan kuin kahden tulen välissä: koska he ovat venäläisiä, heihin kohdistuu vihaa lännessä, ja koska he ovat länsimielisiä, heihin kohdistuu vihaa Venäjällä. Hän sai suorasta puheenvuorostaan jälkeenpäin kiitosta niin suomalaisilta, venäläisiltä kuin ukrainalaisiltakin.

– Moni sanoi, että puheenvuoroni auttoi heitä arjessa, esimerkiksi olemaan pelkäämättä venäläisenä olemista Suomessa.

A-studion lämpiössä ystäväänsä kannusti Eeva Vesterinen.

– Oxanan rauhallinen, tasapainoinen esiintyminen tv-keskustelussa piirsi rohkeudelle uudet ääriviivat. Aitous ja toisaalta samalla hämmentyneisyys ja epätietoisuus yhdistyivät tavalla, joka teki vaikutuksen, Vesterinen toteaa osuvasti.

Oxana Kyllönen sai kutsun myös Saksan liittopresidentin tapaamiseen Helsinkiin. Ukrainan sodan vaikutuksia koskeneessa keskustelussa oli mukana Kyllösen lisäksi yritysjohtaja ja historian professori.

Oxana Kyllösen ja Eeva Vesterisen ystävyys alkoi Vihdissä vuonna 2007: kummankin saman ikäiset pojat olivat kiekkokoulussa ja ystävystyivät. Äidit kohtasivat englanniksi – nykyään Kyllönen puhuu hyvää suomea.

– Harva suomalainen hyväksyy ulkomaalaistaustaisen ystäväkseen, ei pelkäksi tuttavaksi. Eeva on yksi näistä muutamasta, jotka olen itse tavannut. Arvostan hyvin paljon sitä, että saan olla Eevan läheinen ystävä. Vuosien varrella olemme jakaneet niin ilot kuin surutkin.

Poikani oli helpottunut koulukaverin todettua, että "eihän se sota sinun syytäsi ole".

Oxana Kyllönen

Kyllönen oli Pietarissa tapaamassa äitiään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– Sota astui elämään tavalla, jota en olisi uskonut meidän koskaan kohtaavan. Olimme päivittäin yhteyksissä, enkä koskaan unohda niitä öitä, tilannekuvia ja viestikirjeenvaihtoa. Kun Oxanan kotiinpaluu varmistui rajanylityksen jälkeen, hengittelin kiitollisena hiljaa ja syvään ymmärtäen, etten voi tietää miltä Oxanasta tuntuu, miettii Vesterinen.

– Olen hyvin kiitollinen kaikesta Eevalta samastani tuesta, lisää Kyllönen.

Sodan myötä naisten ystävyys on vain vahvistunut. He jakavat vahvan yhteisen kuvan rauhasta, ihmisyydestä ja toivosta.

Naisia yhdistävät myös vaativa työura, perhe ja politiikka.

Oxana Kyllönen, 40, on asunut Suomessa vuodesta 2006, ensin vähän aikaa Helsingissä ja sitten Vihdissä. Hänen perheeseensä kuuluvat avopuoliso sekä 9- ja 18-vuotiaat pojat, jotka hekin ovat kaksoiskansalaisia.

Kyllönen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja työskentelee solution owner -päällikkötehtävässä Kone-konsernin New Equipment Sales Solutions -yksikössä.

Eeva Vesterinen, 47, on koulutukseltaan BBA, MBA ja työskentelee Bearing Pointilla business advisorina. Hän asui Vihdissä 15 vuotta ja on hiljattain muuttanut Helsinkiin. Perheeseen kuuluu miesystävä, 27- ja 19-vuotiaat pojat, joista toinen asuu kotona, sekä labradorinnoutaja.

Vesterinen toimi aktiivisesti politiikassa keskustan riveissä, niin Vihdissä kuin valtakunnallisestikin. Hän ei enää lupautunut ehdolle viime kuntavaaleissa ja luopui samalla kaikista muistakin luottamustehtävistä politiikassa sekä muun muassa seurakunnassa. Hän kuitenkin sai houkuteltua Kyllösen keskustan ehdokkaaksi ja toimi hänen vaalipäällikkönään.

Onko vihtiläisten suhtautuminen venäläistaustaisiin muuttunut Ukrainan sodan myötä?

– Eräs vihtiläinen, vieläpä samassa puolueessa ehdokkaana ollut, kirjoitti minulle somessa: "Suksi v---uun täältä!". Se tuntui pahalta, huokaa Kyllönen. Ikävä asia on käsitelty paikallisyhdistyksessä ja puolueessa.

Nykyään Kyllönen välttää venäjän puhumista puhelimessa julkisesti. Aiemmin hän saattoi puhua äitinsä kanssa vaikkapa ruokakaupassa.

– Etenkin nuorempi poikani on kokenut olevansa jonkinlaisen epäluulon kohteena, kokenut jopa syyllisyyttä venäläistaustastaan. Hän oli helpottunut koulukaverin todetessa, että "eihän se sota sinun syytäsi ole".

Oxana Kyllösen pää ja sydän ovat täynnä:

–Sodan aiheuttama negatiivinen energia vaikuttaa niin monien elämään! Kunpa voisin auttaa lapsiani olemaan vähemmän huolissaan. Kunpa voisin tehdä enemmän...

Kyllönen on entistä vähemmän yhteydessä Pietarin-perheeseensä, joka on vakuuttunut siitä, että sikäläinen hallituksen propaganda on oikeassa.

– En halua heidän kanssaan eipäs–juupas -keskustelua sodasta. Edes äitini ukrainalainen aviomies ei ole samaa mieltä kiovalaisen sisarensa kanssa.

Kyllönen ja Vesterinen tuomitsevat jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja tukevat Ukrainan itsenäisyyttä.

– Samalla meidän on pidettävä kiinni siitä, ettei Suomessa ja Vihdissä ole sijaa minkäänlaiselle rasismille, sanoo Vesterinen, joka on perustanut Facebookiin muun muassa Vihti-Politiikka -ryhmän paikallispolitiikan keskustelualustaksi.