Käytyään terapian läpi hän kouluttautui kokemusasiantuntijaksi.
Anita Gavrilov, 69, muutti lapsuuteensa maisemiin mummonsa entiseen kotiin Vihdin Palojärvelle vuonna 2002 selvittyään Myyrmannin kauppakeskuksen pommiräjähdyksestä. Luonnon keskellä sijaitseva nykyinen koti, joka oli aiemmin perheen mökki, tuntui turvalliselta paikalta jatkaa elämää eteenpäin.
Pommi räjähti Myyrmannin kauppakeskuksessa keskellä perjantain ruuhkaa lokakuussa 20 vuotta sitten. Tekijäksi tunnistettiin 19-vuotias kemianopiskelija. Onnettomuudessa kuoli seitsemän ja loukkaantuneita oli 59. Myyrmannin pommi-isku oli aikanaan vakavin Helsingin siviilialueella tapahtunut onnettomuus sotien jälkeen.
Gavrilov oli käymässä lähikaupassaan Myyrmannin kauppakeskuksessa. Hän asui Myyrmäentiellä, jonka päässä ostoskeskus sijaitsee. Hän oli juuri kävelemässä kaupan kassalta ulos, kun kauppakeskuksessa räjähti.
– Ensin mieleeni tuli, että lentokone tuli alas. Pahin vaihe tuli pian räjähdyksen jälkeen. Ihmiset huusivat, valittivat, valuivat verta ja pitelivät raajoja. Kuuloni meni ja vaatteeni repeytyivät. Vasta paljon myöhemmin huomasin olevani täynnä lasinsiruja.
Hyvin pian räjähdyksen jälkeen iski shokki ja Gavrilov juoksi ulos kauppakeskuksesta:
– Heti räjähdyksen jälkeen tuli paniikki ja ryntäsin ulos. Ajoin saman tien shokissa Palojärven mökillemme.
Palojärvellä Gavrilov laittoi tv:n päälle ja seurasi uutisia, joissa räjähdyksestä kerrottiin tarkemmin. Sitten hän soitti miehelleen, joka oli metsästysreissulla.
– Pääsin lääkäriin, lasinsirut poistettiin ja sain sairaslomaa. Terapiassa tapasin kohtalotovereita, joiden kokemukset lohduttivat. Terapia huipentui siihen, että kävimme kauppakeskuksessa tapahtumapaikalla.
Myyrmannin räjähdyksen jälkeen Gavrilov ajatteli aika pian, että hän haluaa myöhemmin kouluttautua kokemusasiantuntijaksi ja auttaa muita mahdollisesti samanlaiseen tilanteeseen joutuvia:
– Nyt olen koulutettu kokemusasiantuntija ja voin auttaa muita kertomalla oman selviytymistarinani. Onneksi tällaisia tapahtumia ei ole nyt ollut.
Elämä ei palautunut normaaliksi heti tapahtuneen jälkeen vaan toipuminen vaati aikaa:
– Alku oli hankalaa. Terapian ja töihin paluun jälkeen kesti aikansa ennen kuin elämä palautui normaalimmaksi.
– Esimerkiksi vuodenvaihteissa ilotulitusten kovat äänet säikäyttivät. Kauppakeskuksiin meneminen jännitti ja vasta 5–6 vuoden päästä uskalsin taas käydä kauppakeskuksissa. Tapahtuneen kanssa oli vain vähitellen opeteltava elämään, vaikka räjähdys ei koskaan unohdukaan. Tragedia sai arvostamaan elämän hyviä hetkiä ja iloitsemaan niistä.
Palojärvellä luonnon läheisyys ja luonnon rauhoittava voima auttoi osaltaan Gavrilovia toipumaan räjähdyksen aiheuttamasta traumasta.
– Olen kävellyt Palojärvellä samoja reittejä kuin äitini, mummoni ja mummoni äiti. Minulla on hoitokoira, jonka kanssa teemme päivittäin pitkiä lenkkejä Palojärven maisemissa.