Suomalaisen kansallispuvun historia ulottuu lähes 140 vuoden taakse. Kansallispuvut ovat uusintoja kansan käyttämistä juhlapuvuista 1700- ja 1800-luvuilta.
Vihtiläinen Taina Nuojua kiinnostui kansallispuvuista jo hyvin nuorena. Lapsesta asti tanhua harrastanut Nuojua on tanssin lisäksi omaksunut käyttämään kansallispukua luonnollisena osana omaa arki- ja juhlapukeutumista.
Nuojua on kotoisin Hyvinkäältä ja päätyi hankkimaan Vihdin kansallispuvun, sillä Hyvinkäällä ei ole omaa kansallispukua.
– Halusin ehdottomasti tarkistetun puvun ja Vihti sijainniltaan on lähellä Hyvinkäätä. Siksi Vihdin kansallispuvun hankkiminen tuntui luontaiselta, muistelee Nuojua.
Haave omasta Vihdin kansallispuvusta oli ollut Nuojuan mielessä kauan, mutta kertoo tienneensä etteivät omat taidot eikä aika riitä puvun valmistukseen.
– Oman Vihdin kansallispukuni on valmistanut kansallispukuvalmistaja Sari Sallila. Puku valmistui viisi vuotta sitten, toteaa Nuojua.
Tänä päivänä kansallispukumalleja on koottuna yhteensä yli 500, joista vajaa puolet on Suomen ruotsinkielisen alueen pukumalleja. Kansallispuvut ovat pukukokonaisuuksia, joihin kuuluvat siihen määritellyt puvun osat.
– Kaikki pukuni osat on valmistettu käsityönä silkkistä huivia lukuun ottamatta. Sukat ja sukkanauhat ovat kummitätini valmistamat. Tällä hetkellä minulta puuttuu vielä tykkimyssy, kertoo Nuojua.
Kansallispuvut elävät Nuojuan mukaan tällä hetkellä nousukautta, sillä nuoret ovat käsittäneet pukujen ekologisuuden.
– Kansallispuku käy juhlaan kuin juhlaan. En ole vielä keksinyt tilaisuutta mihin kansallispuku ei sopisi. Kansallispuku on monikäyttöinen vaate ja kansallispuvun osia voi yhdistellä muuhun vaatetukseen. Ainoa, mitä suositellaan on, ettei eri pukujen osia yhdistettäisi keskenään, toteaa Nuojua.
Vihdin kunnan naisen kansallispuvun suunnitteli Tyyni Vahter 1956. Ensimmäinen pukumalli valmistui Vihdin 450-vuotisjuhliin 1957. Terttu Mäkinen teki opinnäytteensä Vihdin naisen kansallispuvusta kansallispukualan neuvojakoulutuksen päättötyönä 1982. Tällöin hän esitti, miten kansallispuku palautetaan kansanomaista esikuva-aineistoaan vastaavaksi. Työ täydentyi, kun Vihti Seura ry pyysi vuonna 1997 Suomen kansallispukuneuvostoa tarkistamaan Vihdin naisen kansallispuvun.
Kansallispuku on asukokonaisuus joka kestää aikaa ja katseita. Nuojuan mukaan kansallispuku on vahva osa suomalaista kulttuuria.
– Kansallispuvut ovat päällä mukavia, sillä kaikki osat on valmistettu luonnonmateriaaleista, kertoo Nuojua.
Kansallispuvun valmistaminen vaatii aikaa ja taitoa. Lisäksi puvut eivät ole edullisimmasta päästä, sillä kaikki pienetkin yksityiskohdat on yleensä ommeltu käsin. Vihdin puvun hintaa kysyttäessä Nuojuan kasvoille leviää leveä hymy.
– En edes tiedä mitä puku on maksanut kokonaisuudessaan. Olen käyttänyt pukuun erilaisia säästöjäni, enkä ole laskenut pukuun käytettyjä rahoja, naurahtaa Nuojua.
Kesäisin järjestetään kansallisia kansallispuku tuuletuksia. Kansallispuvun syntymäpäivä on 5.8. ja sitä juhlistetaan kansallispukujen tuuletuspiknikeillä. Ensimmäinen tuuletuspiknik pidettiin Imatralla 5.8.2010 ja sen jälkeen tapa on levinnyt nopeasti koko Suomeen.