Muuttaakseen asioita pitää olla itsellä halu muuttua, sanoo stressinhallinta- ja palautumisvalmentajaksi kouluttautunut Susanna Multala.
Kiristääkö hermo tai ahdistaako arjen kiireet? Ehkä pandemian myötä etätyöt ovat panneet työ- ja vapaa-ajan rajat sekaisin tai ruuhkavuodet lapsiperhearjessa koettelevat kalenterin venymiskykyä? Stressi ja kiireen tuntu ovat ainakin jossain määrin tuttuja kaikille - elämän tilanteesta riippumatta.
Susanna Multala kertoo oman suhteensa stressiin kestäneen aika tarkalleen oman elämänsä mittaisen ajan. Perinteiseksi jännittäjäksi tunnustautuva Multala luonnehtii itseään pintahengittäjäksi, jonka mielessä pyörii helposti ”worst case” -skenaariot.
-– Olen paljon pohtinut sitä, miten eri ihmiset reagoivat vastoinkäymisiin. Joillakin vati menee nurin pienemmästäkin, ja jotkut kestävät hyvin isojakin elämän mullistuksia. Olen pohtinut tätä itseni takia ja yleisemmälläkin tasolla, Multala sanoo ja toteaa, että ylipäätään maailmassa on liikaa stressiä ja suorittamista.
– Elämä voisi olla mukavaakin. Tai ainakin mukavampaa, Multala miettii ja kertoo kouluttautuneensa stressinhallinta- ja palautumisvalmentajaksi.
Multala lähti valmentajakoulutukseen ilman varsinaisia pohjatietoja. Porkkanana toimi oman hyvinvoinnin parantaminen, mutta myös halu auttaa muita.
Kokemamme stressi vaikuttaa arkeen ja sellainen olotila, jossa tuntee olonsa jatkuvasti stressaantuneeksi, on huono.
– Täysin stressitöntä elämää ei tietenkään ole, ja stressi on tietenkin myös hyväkin asia, sillä se saa meidät toimimaan. Liika on kuitenkin liikaa, Multala sanoo.
Multalan mukaan pienilläkin asioilla voi parantaa oman elämänsä laatua. Aina ei tarvitse irtisanoutua töistä tai lähteä eräoppaaksi Lapin erämaahan. Kyse on enemmänkin tapojen muuttamisesta.
– Meillä on kaikilla erilainen palautumis- ja sopeutumiskyky. Resilienssi on harjoiteltavissa oleva taito, Multala sanoo.
Hän kertoo itse opetelleensa muun muassa hengittämään paremmin.
– Olen aina ollut sellainen, että olen niin sanotusti kerännyt stressin rintarangalle ja hengittänyt ylähengitysteillä. Olen käynyt myös työfysioterapeutin vastaanotolla, kun paine rinnassa on kasvanut. Paineen tunnun laukaisi helposti jokin isompi tapahtuma tai suuri suru. Sitä on mennyt ikään kuin kasaan, Multala sanoo ja kertoo sitten, että oikeanlainen hengitys on auttanut.
Multala kertoo harjoitelleensa ensin selinmakuulla. Ja ihan pelkästään hengitystä.
– Etenkin palleahengitys on rauhoittavaa, ja sen avulla pystyy rauhoittamaan hermostoaan.
Multala kertoo käytännön esimerkkinä tilanteen, jossa hermostumisen tunne tulee vaikka kurjasta sähköpostista töissä.
– Suljen silmät ja hengittelen rauhallisesti, niin tilannekin laantuu.
Minkälaisia muita neuvoja stressinhallinnan ammattilaisella sitten on tarjolla?
– Kehottaisin muistamaan, että vain omaan tekemiseen voi vaikuttaa. Muuttaakseen asioita, pitää olla itsellä halu muuttua. Kannattaa myös tarkkailla omia reaktioitaan, Multala sanoo.
Saako itsensä rauhoitettua, vai onko tapana hyökätä heti.
– Hyökkäys on joskus automaatio, ja reaktion ja hyökkäyksen väliin on vaikea ehtiä. Malttia pitää harjoitella, Multala hymyilee ja suosittelee myös tarkkailemaan kriittisesti omaa elämäänsä. Jokaisella pitäisi olla aikaa pysähtymiselle.