Energiapuusta maksettava hinta on nyt huipussaan. Vihtiläiset metsäpalveluasiantuntija Edvard Olin ja metsänomistaja Pekka Jokinen uskovat energiapuun tulevaisuuteen.
EU:n ympäristövaliokunta linjasi muutama viikko sitten kantansa energiapuun suhteen. Tämä linja ei enää nakkaisi oksista, puiden kannoista ja latvuksista syntyvää metsähaketta lämpölaitosten kattiloihin. Energiapuun ei siis enää katsottaisi olevan uusiutuvaa energiaa. Tämä ei ole kuitenkaan koko parlamentin kanta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan puolestaan vaikuttaa voimakkaasti suurten lämpölaitosten luukuilla. Mistä haketta lämpölaitosten alati nälkäisiin suihin, kun Venäjän resurssit ovat poissa?
Vihdin Selissä metsän laidassa seisoo kolme miestä, metsäpalveluasiantuntija, vihtiläinen Edvard Olin L&T Biowatti Oy:stä, vihtiläinen metsänomistaja Pekka Jokinen ja Etelä-Suomen Puunkorjuun omistaja, metsäkoneurakoitsija Juhani Hannikainen. Miehet uskovat vakaasti, että energiapuu tulee pitämään asemansa uusiutuvana energiana EU:n pyörityksessä. Tehtävää on myös kotirintamalla asenteiden suhteen. Edes kaikki metsänomistajat eivät vielä ole sisäistäneet, että metsässä tarvitaan päätehakkuiden lisäksi hoitohakkuuta, jotta metsä voi hyvin ja myös tuottaa paremmin.
– Tämä metsä on noin 20 vuotta vanha. Ennen vanhaan täällä olisi tehty ensimmäinen hakkuu vasta noin neljän vuoden kuluttua. Nyt käymme koko alueen läpi, yhdessä kulmassa on vähän tukkia, muuten alue on nuoren metsän kunnostusta, Jokinen kertoo.
Jokinen sanoo, että puuston seassa on koivua, joka alkaisi pian rikkoa kuusten latvoja. Ensiharvennuksella saa lisättyä sekä puun kasvua että laatua.
– Noin 35 prosenttia pöpeliköstä lähtee pois imemästä metsän kasvua. Yllättävän paljon metsästä tulee tavaraa, Biowatti kerää rungot tarkasti neljään senttiin, mitä muut yhtiöt eivät välttämättä tee. Tällä alueella on paljon maalajivaihtelua, on rehevää ja kuivaa maastoa, silloin puun valinta on hyvin tärkeää. Pidän erittäin tärkeänä työn jälkeä. Metsän saa myös tuhottua, jos sen harventaa liian harvaksi, Vihdissä ja Lohjalla metsiä omistava Jokinen toteaa.
– Juuri tällaisessa maastossa yrittäjän ammattitaito korostuu. Emme tee bulkkia vaan jokaisen kohteen suunnitelma käydään yksilöllisesti läpi omistajan kanssa, Biowatin Olin kertoo.
Paras mainos on, kun kutsun muut metsänomistajat katsomaan metsäkoneen töitä.
Pekka Jokinen
– Paras mainos on, kun kutsun muut metsänomistajat katsomaan metsäkoneen töitä ja lopuksi työn tulosta, Jokinen toteaa.
Biowatti on bioenergia-alan yritys, joka on erikoistunut ensiharvennuksiin ja energiapuun tekoon. Yritys on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Yksi syy tähän on energiapuun käytön lisääntyminen.
– Toinen syy on se, että meillä on energiapuun korjuussa merkittävä markkina-asema. Otamme puun tarkasti talteen, teemme tukkia, karsittua rankaa ja kokopuuta. Tällä yhdistelmällä puukertymästä tulee hehtaaria kohden hyvä ja se kiinnostaa metsänomistajia. Rankaa tehdään neljään senttiin asti ja myös latvus käytetään, Olin kertoo.
Metsäalan ammattilaisten silmät bongaavat liian usein metsiä, joista omistajatkin ovat ajatelleet vuosia, että ”tarttis tehdä jotain”.
– Paljon on metsiä, jotka on hakattu aukoksi 1990-luvulla. Niissä on isot hoitorästit, Hannikainen toteaa.
– Ennen metsästä tuli uudistuskypsää 70 vuodessa, nyt tuo aika on hyvällä kasvupaikalla 50-60 vuotta, kun metsää hoidetaan ja käytetään istutettua taimiainesta. Metsänomistajille vinkkaisin, että metsä kannattaa kävellä kerran vuodessa läpi, Jokinen neuvoo.
– Jo senkin takia käynnit kannattavat, koska metsässä voi olla myrskytuhoja tai vaarallisia tuholaisia kuten kirjanpainajia, Hannikainen toteaa.
Energiapuusta maksettava hinta on ollut hyvässä kasvuvauhdissa. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuoden loppuun verrattuna nousua on ollut noin 30 prosenttia.
– Nyt omistajilla on hyvä paikka hyödyntää parinkymmenen prosentin energiavaje, joka on syntynyt Venäjän jäätyä markkinoilta pois, Jokinen vinkkaa.
Olin muistuttaa myös Kemera-tuista, jotka kannustavat metsänhoitoon.
– Energiapuusta maksetaan 450 euroa hehtaarilta nuoren metsän hoidon tukea. Tukea saadakseen pitää olla vähintään kaksi hehtaaria metsää ja edellisestä alueen Kemera-tuesta pitää olla kulunut kymmenen vuotta.
Energiavajeen kirimisessä riittää sarkaa. Lämpölaitoksia on syntynyt tiuhaan tahtiin, mutta vaikka metsänomistajat heräisivät energiapuun myyntiin, ammattitaitoisista energiapuuta tekevistä metsäkoneyrittäjistä on pulaa.