– Aluehallinnon etäisyys ja kuntahallinnon onttoutuminen kutistavat demokratiaa, sanoo nummelalainen Veli Pelkonen viitaten käynnistymässä olevaan sote-uudistukseen.
– Ihmiset kokevat, ettei äänestämisellä alue- ja kuntatasolla ole enää samanlaista merkitystä kuin aikaisemmin, kun kuntien tehtäväkenttä oli laajempi ja itsehallinto vahvempi. Ehdokkaitakin voi olla vaikeampi löytää. Puolueiden on vaikea keksiä millä asioilla erottuu muista.
Hallintotieteiden maisteri Pelkosella oli näköalapaikka kuntakenttään yli 30 vuotta. Pelkonen, 64, on juuri jäänyt eläkkeelle KAKSin, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusasiamiehen tehtävästä. Hänellä on vakava huoli: kuinka käy kunnallisen itsehallinnon? Ja miten käy kuntien, kun niiden tehtävät ja rahoitus kapenevat sote-uudistuksen toteutuessa?
Vihti on ollut Pelkosen kotikunta liki 15 vuotta. Miten käy Vihdin kunnan tässä historiallisessa myllerryksessä, kun iso Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ottaa ohjat terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluissa?
Kuntastrategia: aikamoista diipadaapaa.
– Vihtiläisten sote-asioiden ”toimeenpanosta” päätetään nyt hyvinvointialueen organisaatiossa. Mutta, hyvinvointialueen suunnitelmat hyväksyy sosiaali- ja terveysministeriö ja rahoituksesta päättää valtiovarainministeriö. Eli käytännössä maan kulloinkin istuva hallitus.
– Hyvinvointialueen valtuustossa on 79 jäsentä, joista kuusi vihtiläistä. Ja espoolaisia 47. Toivottavasti vihtiläisille käy näissä palveluissa hyvin, mutta se ei ole enää meidän vihtiläisten käsissä.
Nyt istuva valtuusto on Pelkosen mielestä yksi Vihdin vahvuuksista muutoksen jälkeen. 43 jäsentä edustaa hyvin eri ikä- ja ammattiryhmiä, yrittäjiä ja eläkeläisiä, kokemusta valtuustotyöstä ja uutta voimaa. Ja eri asuinpaikkoja.
– Silti olen hiukan pettynyt hyväksyttyyn kuntastrategiaan 2022–25. Aikamoista diipadaapaa. En oikein ymmärrä tätä kasvun ihannointia. Eikö yksi ja ensimmäinen strateginen ja käytännön tavoite voisi olla nykyisten työntekijöiden hyvinvointi ja laadukkaat palvelut nykyiselle väestölle, nykyisille veronmaksajille?
– Kunnanvirastossa näyttäisi olevan pyöröovi: porukka vaihtuu, eikä kukaan kysy miksi. Sama suorittavassa portaassa, jossa liiian suuret työmäärät ja byrokraattinen johtaminen ajavat ihmiset muille työmarkkinoille. Hyvä työyhteisö houkuttelee ja nostaa laatua. Ja hyvät palvelut pitävät ihmiset tyytyväisinä veronmaksajina.
Vihdissä Pelkonen tunnetaan erityisesti Vihdin Karjalaseuran toimeliaana puheenjohtajana. Hän on vihtiläinen, sydämeltään karjalainen. Muuttuuko vihtiläisten identiteetti, kun iso osa kunnan tehtävistä poistuu hyvinvointialueen hoitoon?
– Jos kuntien tehtävät ja itsehallinto vielä supistuvat, eikä kunta pysty luomaan itselleen ikään kuin uutta merkitystä, ihmisten mielenkiinto omaa kotikuntaa kohtaan laskee. Mutta vihtiläiset ovat jatkossakin vihtiläisiä. Suomalaisten paikallisidentiteetti säilyy vahvana, vaikka kuntien ja kuntaidentiteetin merkitys pienenisikin.
Työssään KAKSissa Pelkonen vaikutti siihen, mitä kunta-alalle tärkeitä yliopistollisia tutkimuksia säätiö tukee. Työn olennainen osa oli tiedottaminen. Vihdin kunnan uuden viestintäasiantuntijan Anne Virtasen haastattelun (Luoteis-Uusimaa 12.6. 2022) Pelkonen luki hieman kulmiaan kohotellen:
– Hänen mukaansa ”paikallismedia on kunnalle mediakentän tärkein sidosryhmä”. Eihän media demokratiassa voi olla koskaan sidosryhmä! Media on väline ja vallan vahtikoira – ja siksi erittäin tärkeä, ei mikään tiedotuslehti. Eikä ainakaan mikään hallinnon käsikassara.