Viimeksi Liedon valtuusto päätti toukokuussa äänin 27–15, että Liedosta tulee kaupunki.
Vihdin väkiluku oli 29 234 huhtikuun lopussa. Suomessa on 309 kuntaa, joista 108 käyttää kaupunki-nimitystä ja 201 kunta-nimitystä.
Maan 309 kunnasta Vihti on 37:nneksi suurin. Savonlinnan kaupunki on sijalla 36. ennen Vihtiä ja Riihimäen kaupunki sijalla 38. Vihdin jälkeen.
Naapureista Lohja ja Karkkila ovat kaupunkeja. Nurmijärvi puolestaan on maan suurin kunta, joka ei ole kaupunki – se on kaikista kunnista 26:nneksi suurin väkiluvultaan. Seuraavaksi suurin on Kirkkonummi.
Vihti on kahden kaupungin välissä: Savonlinnaa pienempi, Riihimäkeä suurempi.
– Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta ja ylpeästi lande. Rikkautemme ovat erilaiset taajamat ja lukuisat omaleimaiset kylät; olemme ylpeästi lande ja identiteettimme on reilusti maalaiskuntalainen, toteaa kunnanjohtaja Outi Mäkelä.
Hän huomauttaa, että aikaisemmin kaupungeilla oli kuntiin nähden erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.
– Kuntamuotoja koskevat lainsäädännön erot poistettiin käytännössä vuoden 1976 kunnallislailla. Lopullisesti kaupunki erityisenä kuntamuotona poistui vuoden 1995 kuntalaissa, jonka jälkeen Suomessa kaupungeilla ei ole enää edes teoreettista erityisasemaa muihin kuntiin nähden.
Mikäli kunta haluaa muuttua kaupungiksi, siihen riittää valtuuston päätös. Viimeisin kaupungiksi muuttunut kunta on Kangasala vuonna 2018.
Nyt on kuitenkin Liedon valtuusto päättänyt 30.5. äänin 27–15, että Liedosta tulee kaupunki, kun valtuuston tekemä päätös saa lainvoiman.
– Kunta voi käyttää kaupunki-nimitystä, jos se katsoo, että se täyttää kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
– Kuntia on aika vähän muutettu kaupungeiksi 2000-luvulla. Toijala ja Viiala yhdistyivät 2007 Akaan kaupungiksi. Lisäksi kaupungeiksi muuttuivat Pudasjärvi ja Ylöjärvi 2004, Kalajoki 2002, Kauhajoki 2001 sekä Kuusamo ja Ulvila 2000.