Maamiesseuran talo on ollut lukemattomien erilaisten tilaisuuksien pitopaikka aina vuodesta 1948 lähtien. Sota viivästytti rakennustöitä.
Vesikansan Maamiesseuran talo on ollut lukemattomien erilaisten tilaisuuksien pitopaikka vuodesta 1948 alkaen. Maamiesseuran hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Erkki Junttila muistaa hyvin talon virallisen avajaispäivän.
– Aluksi suunnitelmamme oli, että vesikansalaiset ja hongistolaiset rakentaisivat yhteisen seurantalon. Sopivaa paikkaa rakennukselle ei kuitenkaan löytynyt. Kumpaankin kylään rakennettiin lopulta omat talot, Erkki Junttila kertoo.
Vesikansan Maamiesseuran talon rakentamista suunniteltiin alunperin jo vuoden 1938 alussa.
Tontin seurantalolle lahjoitti Gösta Malmgren. Rakennuspaikalle kasattiin veistettyjä hirsiä, jotka kuitenkin sodan sytyttyä käytettiin maanpuolustuksen tarpeisiin.
Talo rakennettiin lopulta vuonna 1948 talkoovoimin yhteistyössä Maamiesseuran ja Vesikansan marttayhdistyksen kanssa. Suurin osa rakentamiseen käytetystä puutavarasta saatiin lahjoituksena.
Vuonna 1906 perustettu Vesikansan Martat ja Vesikansan Maamiesseura ovat tehneet tiivistä yhteistyötä aina ja ovat toisilleen tärkeitä yhteistyökumppaneita.
– Martat suunnittelivat vuoden 1938 alussa töiden aloittamista seurantalon saamiseksi Vesikansaan. Myöhemmin marttayhdistys lahjoitti rakentamiseen varatut varat Maamiehille. Seurantalo on veloituksetta Vesikansan Marttojen käytössä, Raili Naukkarinen marttayhdistyksestä sanoo.
– Vesikansalaiset ovat aina puhaltaneet yhteen hiileen. Meillä on hyvä kylähenki, Sakari Malmgren jatkaa.
Iäkäs seurantalo vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Taloa kunnostetaan säännöllisesti pääosin talkootyönä.
– Muutama vuosi sitten uusimme talon ikkunat ja katon. Salin lattia maalattiin tänä kesänä. Sisävessa seurantaloon on tehty viimeisimpänä. Olemme saanet remontteihin hyvin avustusta Ykkösakselilta, mutta emme aivan kaikkiin. Uusiin ikkunoihin emme saaneet avustusta ja laitoimme hatun kiertämään. Näin ikkunaremontti toteutui, Erkki Junttila muistelee.
Vesikansassa on noin 600 asukasta. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu, kun mökkiasukkaat saapuvat kylään kesälomien viettoon.
Vesikansa on saanut nimensä siitä, kun asukkaat soutivat aikoinaan kirkonmenoihin Vihdin kirkonkylässä sijaitsevan Pyhän Birgitan kirkolle Hiidenveden poikki. Väki totesi soutajat nähdessään, että veskansalaiset tulee.
Maamiesseura pitää seurantalolla juhlat 24.7. 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhla alkaa kello 14 ja kaikki ovat tervetulleita. Juhlapuheen pitää dosentti Eino Ketola.
Juttua muutettu 18.7.2022 klo 16.30: korjattu 100-vuotiaan seurantalon tilalle iäkäs seurantalo.